Purjetiellä asuva 77-vuotias eläkeläinen Pirjo Koskinen on ollut vuodesta 1971 asti vuosaarelainen.
Pirjo Koskinen, kerro, miten olet päätynyt asumaan Vuosaareen ja missä kaikkialla olet täällä asunut?
– Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologiksi ja mieheni Espoon Otaniemestä diplomi-insinööriksi. Ajattelimme hankkia ensimmäisen yhteisen kodin Helsingistä, kun menimme naimisiin. Siispä vuonna 1971 muutimme yhteen Isonvillasaarentiellä sijainneeseen kaksioon, koska Vuosaaresta sai asuntoja edullisesti ja tykästyimme kaupunginosan rauhaan. Vuonna 1975 muutimme Purjetielle, kun tyttäremme syntyi ja tarvitsimme tilavamman kodin. Tuossa asunnossa asumme yhä mieheni kanssa, myös lapsemme asuu yhä Vuosaaressa.
Mitä harrastat?
– Harrastan etenkin elämäkertojen lukemista, ristikoiden ja sudokujen tekemistä, postimerkkien keräilyä, lisäksi käyn joka päivä tunnin kävelyllä lähikaupassa. Olen todella eläinrakas, meillä on yksi kissa sekä hevonen, eniten pidän kuitenkin koirista, joita pääsen rapsuttelemaan kävelylenkeilläni.
Myös kuoroharrastus Itä-Helsingin musiikkikoulun entisen rehtori Heikki Variksen johtamassa Variksen laulukoulussa Laajasalossa on ollut tärkeä osa elämääni kymmenisen vuotta. Kerran viikossa käyn laulamassa todella hyvähenkisessä porukassa. Laula, tanssi ja naura -elämänohje on mieleinen, entisestä kutosen laulajasta on tullut hyvässä opissa altto, joka pärjää kuorossa.
Mikä on mielestäsi parasta Vuosaaressa?
– Ehdottomasti parhaita puolia täällä ovat Vuosaaren luonto sekä rauhallisuus. Kallahdenniemi on kuin Punkaharju, ja tällaiselle Keski-Suomen järvien rannoilla varttuneelle ihmiselle meri sekä myös Kangaslampi ovat tärkeitä paikkoja.
Onko Vuosaaressa jotain huonoa?
– Kaipaisin tänne vaarallisten jätteiden keräyspistettä sekä kirjakauppaa. Mielestäni Vuosaareen rakennetaan liikaa ja liian korkeasti luontoa tuhoamalla. Kallvikintien varteen tullut ja tuleva rakentaminen tuntuu järkyttävältä. Olisi myös mukava, jos kotini läheltä kulkevat HSL:n lähibussit kulkisivat viikonloppuisinkin.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Kangaslampi ja sitä ympäröivä Ilveskorvenpuisto ovat minulle rakkaita paikkoja. Kirjakahvila Pokkari pitää myös mainita, siellä tapaan ystäviäni kerran kuussa. Minulla on kaksi todella läheistä ystävää.
Mikä on mieleisin muistosi Vuosaaresta?
– Mukavia muistoja Vuosaaresta on kertynyt paljon, moni niistä liittyy perhe-elämään. Kun olin kotiäitinä, niin kävimme pienen tyttäreni kanssa Vuosaaren seurakunnan järjestämässä Äiti lapsi -piirissä. Piirin kanssa kävimme esimerkiksi yhteisillä retkillä ja Merihiekassa viettämässä kesäpäiviä, siellä solmin elinikäisiä ystävyyssuhteita. Toinen mukava muisto liittyy siihen, kun tytär tanssi Vuosaaren lukion vanhojen tansseissa Kultainen nuoruus -tangon.
Haastattelu ja kuva: Antti Honkanen
