Torstai
Perinteistä, jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan suoritettua talvilintulaskentaa, on tehty tänäkin vuonna eri lintutieteellisten yhdistysten toimesta ympäri Suomea. Lajimäärät ovat huomattavasti lisääntyneet, samoin yksilömäärät.
Silkkiuikkua tavataan Vuosaaren vesillä ja talvisin se lentää kaukomaille talvehtimaan.
Sienimetsässä käyminen saattaa onnistua joskus jopa tammikuussa, sillä jotkut sienilajit sietävät pikkupakkasia hyvin.
Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut esityksen Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen luonnonsuojelualueiden perustamisesta.
Ilmojen jo kylmetessä jaksaa sinnikäs matalakasvuinen haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) vielä kukkia Pohjoisen ostarin läheisyydessä.
Anserit ovat hanhia, jotka ovat ruskean harmahtavia ja joita kutsutaankin harmaahanhiksi.
Suomen Kissaliitto palkitsee vuosittain Sankarikissan arvonimellä kissan, joka on pelastanut ihmishenkiä tai jonka avulla on vältytty vakavilta sairastapauksilta. Vuonna 2018 Sankarikissan tittelin sai viisi kissaa, joista yksi oli vuosaarelainen Kaneli. Kaneli on auttanut montaa kissaa Nyt 9-vuotias Kaneli on ”verenluovuttajakissa”, jonka avulla monen kissan terveys ja jopa henki on pelastettu. Kaneli on luovuttanut neljä kertaa…
Hallakehrääjä on poikkeuksellinen perhoslaji Vuosaaren luonnossa.
Jättipalsami on Suomessa tuttu tulokaslaji, josta ollaan montaa mieltä.
Paatsamasinisiipi on kansallisperhosemme, jota tavataan myös Vuosaaressa.
Kaunis sää suosi Vuosaari-Seuran 18.5. Mustavuoreen lehtoon järjestämää perinteistä luontoretkeä.
Tänä vuonna ensimmäinen lentävä päiväperhonen oli herukkaperhonen, sellainen hieman nokkosperhosta pienempi ja oranssin kirjava siipien yläpinnaltaan.
Vuosaaressa saatiin maaliskuussa lukuisia näköhavaintoja sudesta, nyt Meri-Rastilassa tavattiin ahma. Suurpetohavainnot ovat yleistyneet viime vuosina Vuosaaressa.
Vaikka hömötiaisella (Parus montanus) on yleinen lintu Suomessa, vaikka se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. ”Hömppä” saattaa tulla syömään jopa ihmisen kädestä.
Vuosaaren rannoilla Aurinkolahdessa ja Kallahdessa on tehty havaintoja kesynoloisesta saukosta, josta ulkoilijat ovat kuvia myös Vuosaari-lehden toimitukseen lähettäneet.
Vuosaari-lehteen on tullut kaksi uutta havaintoa mahdollisesta sudesta Vuosaaren alueella.
Luonnonvaraiset kalliokyyhkyt ovat käyneet vähiin Pohjoismaissa.
Kaupunginosan kevään toistaiseksi harvinaisin lintu tavattiin sunnuntaina 17.3., kun Helsingin yli itään muuttanut isohaarahaukka havaittiin myös Vuosaaresta.
Vuosaaressakin viikolla 11 liikkunut susi saattaa olla sama yksilö, joka tavattiin lauantaina 16.3. Kotkan seudulla. Suurpetotutkija Ilpo Kojola ihmettelee suden tuttavallisuutta ihmisasutuksen keskellä.
Maanantaina 11.3. Itä-Helsingissä harhaillut susi käväisi sittenkin kaupunkiretkellään myös Vuosaaressa. On myös mahdollista, että susi nähtiin torstaiaamyönä 14.3. Heteniityntiellä.
Helsingin poliisille tuli maanantaina 11.3. lukuisia sudelta vaikuttavasta eläimestä, joka liikkui Itä-Helsingin alueella. Sittemmin eläin todettiin asiantuntijoiden toimesta sudeksi, ja se poistui Helsingistä harhailemasta.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on siipien kärkivälillä mitattuna Suomen suurin lintu.
Tikkalinnut eivät muuta etelään talveksi kuin poikkeuksellisesti tehden ravintotilanteen vuoksi vaelluksia eri ilmansuuntiin.
Vuosaaressakin tavattu sarvipöllö (Asio otus) muistuttaa ulkonäöltään huuhkajaa, mutta on huomattavasti sitä pienempi lintu.
Talvivieraita Siperiasta on parin vuoden tauon jälkeen saapunut idästä.
Vuosaaressa havaittiin vuonna 2018 ennätykselliset 235 eri lintulajia. Kaupunginosalle kokonaan uusia lintulajeja oli joukossa neljä: kesäkuussa nähdyt keisarikotka ja etelänkiisla, syyskuussa täyttömäeltä havaittu munkkikorppikotka ja lokakuussa Kallvikinniemessä kuvattu taigakirvinen.
Kallahden luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2019.
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on suurehko peippolintu. Voimakas nokka ja tukeva rakenne ovat tyypillisiä muillekin peippolinnuille.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista.
Leikin tyttäreni kanssa Kallvikintien varren pienessä metsässä, kun aloimme seurata männyn tyvestä ylöspäin kiipeävän puukiipijän (Certhia familiaris) toimia. Hieman talitiaista pienempi, puukiipijöiden heimoon kuuluva lintu kapusi puunrunkoa kiertyen sekä nykien ylös. Välillä se nokki pitkällä, ohuella ja alaspäin kaartuvalla nokallaan ravintoa puunkuorelta.
Vuosaaressa marraskuussa tavattu turturikyyhky (Streptopelia turtur) on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu lintulaji.
Vuosaaressa Pohjavedenkadun, Kaivonkatsojantien ja Pohjavedenpuiston alueella on yritetty torstaista 8.11. asti pyydystää karkuteillä olevaa kakadua. Pelastuslaitos ei onnistunut nappaamaan puissa istuskellutta isoa lintua, vaan se pääsi pakenemaan kiinniottajilta viime torstaina. Lintu kuuluu papukaijoihin ja on väriltään valkoinen. Vuosaari-lehden tietojen mukaan kakadu saattaa olla karannut Vaaralasta. Se ei ole sama yksilö, joka saatiin vähän aikaa sitten…
Monin huomionosoituksin palkittu vuosaarelainen lintuvalokuvaaja Markus Varesvuo kertoo, miten Vuoden Luontokuva -kilpailun lintukuvasarjan palkittu kiiruna-kuva syntyi.
Kurppien heimoon kuuluva punakuiri (Limosa lapponica) muuttaa Suomesta heinä–lokakuussa talvehtimaan Euroopan ja Afrikan länsirannikolle sekä Välimeren maihin.
Amiraaliperhonen on yleinen Vuosaaressa.
Tikkoihin kuuluva käenpiika on omalaatuinen lintu.
