Maanantai
Uutelan rantareitille ripustettiin maanantaina 14.12. Ursa ry:n tähtikuviorasteja sisältävä heijastinpolku. Uutelan Tähtipolun tavoite on innostaa luontoon liikkumaan vuoden pimeimpään aikaan ja tehdä tähtitaivasta tutuksi.
Lions Club Vuosaaren Ranta ja meri -valokuvauskilpailun voittajat selvisivät marraskuussa. Päiväkuvakilpailun voitti Veronika Toivokoski kuvallaan ”Kallahden selkä” ja iltakuvien sarjan voitti Reijo Helaakoski kuvallaan ”Superkuu”. Lisäksi raati antoi kunniamaininnan Leena Hokalle kuvasta ”Aurinkolahti” ja Natalja Tchekounovalle kuvasta ”Muinaisranta”. Juttu jatkuu kuvan jälkeen… Kaiken kaikkiaan raati, johon kuuluivat Tuomo Holopainen, Jouni Kovero, Terho Kulmala ja Jukka…
Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) ehdotti kaupunginvaltuustolle 25.11. jättämässään aloitteessa Meri-Rastilan rantametsään luontopolkua.
Puistopolun peruskoulun opettaja Johannes Honkala teki 5F-luokkansa kanssa aurinkokuntamallin Vuosaareen osana ilmiöoppimista.
Helsingin itäiseen saaristoon laaditaan hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa saariston virkistyskäyttöä ja mahdollistaa yhä useammalle pääsy Helsingin kaupungin omistamiin hienoihin saarikohteisiin.
Vuosaaren virkistysalueet laajenevat lähivuosina, kun useat virkistysalueisiin liittyvät suunnittelu- ja rakennushankkeet etenevät.
Vuosaaren Uutelaan ja Seurasaareen avautuvat 13.11. Helsingin ensimmäiset mobiilipyhiinvaellusreitit. Polut kutsuvat kulkijoita elämänkatsomuksesta riippumatta.
Vuosaarelaisen Petri Pietiläisen luontokuva on jälleen saanut palkinnon: oheisella kuvalla irtosi Fotofinlandia 2020 -valokuvauskilpailun luontokuvasarjan kolmas sija
Vuoden 2020 luontokuvaksi valitun kuvan otti 26 vuotta Vuosaaressa asunut Petri Pietiläinen Vuosaaressa.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 20.10. kokouksessaan monia Meri-Rastilaa ja Rastilaa koskevia asioita.
Aluesuunnitelman luonnos oli kommentoitavana Kerro kantasi -verkkopalvelussa 11.5.–7.6.2020. Kyselystä saatu palaute on otettu suunnitelmaa laadittaessa mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Vuosaaren Lions Club julistaa kilpailun parhaista Vuosaaren ranta ja meri -aiheisista valokuvista.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan suomumustesienestä.
Suomessa harvoin mutta säännöllisesti tavattu harjalintu (Upupa epops) on viihtynyt parisen viikkoa Porslahdessa Marielundin puiston sekä lähialueiden ympäristössä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa lehtosaarni-nimiseen jalopuuhun.
Vuosikymmeniä Vuosaaressa asuneelta Raili Mikkaselta on ilmestynyt uusi kirja. Se käsittelee Suomen suurpetoa, ahmaa.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa lehtopalsami.
Vuosaarelaiselta valokuvaaja-tietokirjailija Antti Kolilta on ilmestynyt uusi luontokirja Retkeilijän vuodenajat, joka opastaa retkeilyyn lähiluonnossa. Teos on Kolin yhdeksäs kirja.
Vuosaaren liikuntapuiston reunaan istutettiin perjantaina 28.8. 280 puuta. Kyseessä oli Rakkauden Metsän perustaminen, joka oli edennyt kansalaisaloitteesta valtuustoaloitteeksi ja aina toteutukseen saakka.
Vuosaaren luonto -palstalla on esittelyvuorossa vaeltavat perhoset.
Kallahdenharjun luonnonsuojelualueelle asennetaan 5.8.–1.10. luonnon kulumista ehkäiseviä köysi- ja lauta-aitoja.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään muun muassa Porvarinlahdella ja Vuosaarenhuipulla tavattava ritariperhonen.
Vuosaaren liikuntapuiston kärkeen, Porslahdentien läheisyyteen istutetaan yhteensä 280 puuta, jotka muodostavat Helsingin ensimmäisen Rakkauden Metsän. Helsinkiläiset voivat istuttaa oman puun metsään.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa tummavirnaperhonen.
Vuosaarelaisen tietokirjailijan ja kuvaaja Antti Kolin valokuvanäyttely Vuosaaren luonnosta on esillä luontokeskus Haltian käytävägalleriassa 1.6.–9.8.2020.
Rajoitustoimien purkaminen touko- ja kesäkuussa on iloinen uutinen. Se tarkoittaa, että kesällä voidaan järjestää lasten ja nuorten leirejä. Myös Helsingin NNKY järjestää jälleen leirejä tytöille.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan lintujen roolista kansanperinteessä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa tikkalintu käenpiika, joka tyhjentää muiden lintujen pesiä.
Vuosaaren monipuolinen luonto -palstalla vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee Vuosaaren merkittäviä luontokohteita sanoin ja kuvin. Neljännessä osassa tutustutaan Mustavuoreen.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa harmaahaikara, joita oli Vuosaaressakin viime syksynä kymmenittäin. Kaikki eivät ole vielä pesiviä pareja, mutta kannan kasvu on ollut valtava.
Vuosaaren monipuolinen luonto -palstalla vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee Vuosaaren merkittäviä luontokohteita sanoin ja kuvin. Kolmannessa osassa tutustutaan Uutelaan.
Lukijan kuvassa näkyy huhtikuinen auringonnousu Vuosaaren satamassa.
Lukijan kuvassa on tunnelmallinen auringonlasku Vartiokylänlahdella.
Vuosaaren monipuolinen luonto -palstalla vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee Vuosaaren merkittäviä luontokohteita sanoin ja kuvin. Toisessa osassa tutustutaan Kallahteen.
Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitaja Laura Pullin arvion mukaan Kallahdessa satama-altaassa leikkisästi polskinut harmaahylkeen poikanen oli hyväkuntoinen. Kuutti oli uinut paikalle todennäköisesti ravinnon perässä, ja sen pitäisi itse osata poistua altaasta.
Videolla näkyy harmaahylkeen poikanen polskimassa venesatamassa Kallahden Hiekkalaiturintien päässä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa puuntuhooja-perhonen, jota esiintyy myös Vuosaaressa.
Vuosaaren monipuolinen luonto -palstalla vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee Vuosaaren merkittäviä luontokohteita sanoin ja kuvin. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Ramsinniemeen.
Lukijan kuvassa näkyy kaunis auringon haloilmiö.
Kevätlinnunsilmän kirkkaankeltaiset kukkalatvat koristavat keväisin Mustavuoren lähteiden ja lähdepurojen laitamia.
Tuulihaukka on tuttu lintu myös Vuosaaressa, historiassa laji meinasi tuhoutua hyönteismyrkkyjen vuoksi. Luontojutussa kerrotaan linnusta enemmän.
Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2020. Huonokuntoisia puita poistetaan metsiköistä ja metsän tiheimpiä osia harvennetaan.
Luontojutussa kerrotaan Mustavuoressa runsaasti esiintyvästä pähkinäpensaasta.
Perinteistä, jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan suoritettua talvilintulaskentaa, on tehty tänäkin vuonna eri lintutieteellisten yhdistysten toimesta ympäri Suomea. Lajimäärät ovat huomattavasti lisääntyneet, samoin yksilömäärät.
Silkkiuikkua tavataan Vuosaaren vesillä ja talvisin se lentää kaukomaille talvehtimaan.
Sienimetsässä käyminen saattaa onnistua joskus jopa tammikuussa, sillä jotkut sienilajit sietävät pikkupakkasia hyvin.
Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut esityksen Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen luonnonsuojelualueiden perustamisesta.
Ilmojen jo kylmetessä jaksaa sinnikäs matalakasvuinen haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) vielä kukkia Pohjoisen ostarin läheisyydessä.
Anserit ovat hanhia, jotka ovat ruskean harmahtavia ja joita kutsutaankin harmaahanhiksi.
Suomen Kissaliitto palkitsee vuosittain Sankarikissan arvonimellä kissan, joka on pelastanut ihmishenkiä tai jonka avulla on vältytty vakavilta sairastapauksilta. Vuonna 2018 Sankarikissan tittelin sai viisi kissaa, joista yksi oli vuosaarelainen Kaneli.
Hallakehrääjä on poikkeuksellinen perhoslaji Vuosaaren luonnossa.
Jättipalsami on Suomessa tuttu tulokaslaji, josta ollaan montaa mieltä.
Paatsamasinisiipi on kansallisperhosemme, jota tavataan myös Vuosaaressa.
Kaunis sää suosi Vuosaari-Seuran 18.5. Mustavuoreen lehtoon järjestämää perinteistä luontoretkeä.
Tänä vuonna ensimmäinen lentävä päiväperhonen oli herukkaperhonen, sellainen hieman nokkosperhosta pienempi ja oranssin kirjava siipien yläpinnaltaan.
Vuosaaressa saatiin maaliskuussa lukuisia näköhavaintoja sudesta, nyt Meri-Rastilassa tavattiin ahma. Suurpetohavainnot ovat yleistyneet viime vuosina Vuosaaressa.
Vaikka hömötiaisella (Parus montanus) on yleinen lintu Suomessa, vaikka se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. ”Hömppä” saattaa tulla syömään jopa ihmisen kädestä.
Vuosaaren rannoilla Aurinkolahdessa ja Kallahdessa on tehty havaintoja kesynoloisesta saukosta, josta ulkoilijat ovat kuvia myös Vuosaari-lehden toimitukseen lähettäneet.
Vuosaari-lehteen on tullut kaksi uutta havaintoa mahdollisesta sudesta Vuosaaren alueella.
Luonnonvaraiset kalliokyyhkyt ovat käyneet vähiin Pohjoismaissa.
Kaupunginosan kevään toistaiseksi harvinaisin lintu tavattiin sunnuntaina 17.3., kun Helsingin yli itään muuttanut isohaarahaukka havaittiin myös Vuosaaresta.
Vuosaaressakin viikolla 11 liikkunut susi saattaa olla sama yksilö, joka tavattiin lauantaina 16.3. Kotkan seudulla. Suurpetotutkija Ilpo Kojola ihmettelee suden tuttavallisuutta ihmisasutuksen keskellä.
Maanantaina 11.3. Itä-Helsingissä harhaillut susi käväisi sittenkin kaupunkiretkellään myös Vuosaaressa. On myös mahdollista, että susi nähtiin torstaiaamyönä 14.3. Heteniityntiellä.
Helsingin poliisille tuli maanantaina 11.3. lukuisia sudelta vaikuttavasta eläimestä, joka liikkui Itä-Helsingin alueella. Sittemmin eläin todettiin asiantuntijoiden toimesta sudeksi, ja se poistui Helsingistä harhailemasta.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on siipien kärkivälillä mitattuna Suomen suurin lintu.
Tikkalinnut eivät muuta etelään talveksi kuin poikkeuksellisesti tehden ravintotilanteen vuoksi vaelluksia eri ilmansuuntiin.
Vuosaaressakin tavattu sarvipöllö (Asio otus) muistuttaa ulkonäöltään huuhkajaa, mutta on huomattavasti sitä pienempi lintu.
Talvivieraita Siperiasta on parin vuoden tauon jälkeen saapunut idästä.
Vuosaaressa havaittiin vuonna 2018 ennätykselliset 235 eri lintulajia. Kaupunginosalle kokonaan uusia lintulajeja oli joukossa neljä: kesäkuussa nähdyt keisarikotka ja etelänkiisla, syyskuussa täyttömäeltä havaittu munkkikorppikotka ja lokakuussa Kallvikinniemessä kuvattu taigakirvinen.
Kallahden luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2019.
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on suurehko peippolintu. Voimakas nokka ja tukeva rakenne ovat tyypillisiä muillekin peippolinnuille.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista.
Leikin tyttäreni kanssa Kallvikintien varren pienessä metsässä, kun aloimme seurata männyn tyvestä ylöspäin kiipeävän puukiipijän (Certhia familiaris) toimia. Hieman talitiaista pienempi, puukiipijöiden heimoon kuuluva lintu kapusi puunrunkoa kiertyen sekä nykien ylös. Välillä se nokki pitkällä, ohuella ja alaspäin kaartuvalla nokallaan ravintoa puunkuorelta.
Vuosaaressa marraskuussa tavattu turturikyyhky (Streptopelia turtur) on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu lintulaji.
Vuosaaressa Pohjavedenkadun, Kaivonkatsojantien ja Pohjavedenpuiston alueella on yritetty torstaista 8.11. asti pyydystää karkuteillä olevaa kakadua.
Monin huomionosoituksin palkittu vuosaarelainen lintuvalokuvaaja Markus Varesvuo kertoo, miten Vuoden Luontokuva -kilpailun lintukuvasarjan palkittu kiiruna-kuva syntyi.
Kurppien heimoon kuuluva punakuiri (Limosa lapponica) muuttaa Suomesta heinä–lokakuussa talvehtimaan Euroopan ja Afrikan länsirannikolle sekä Välimeren maihin.
Amiraaliperhonen on yleinen Vuosaaressa.
Tikkoihin kuuluva käenpiika on omalaatuinen lintu.
