Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Naurulokkien reviirihuumaa Kangaslammella.
Tänä talvena lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin ja on satanutkin reippaasti. Avovettä on tavannut kauempana merellä, jossa telkät, koskelot, allit ja monet lokit odottavat vain sisävesien sekä Kangaslammenkin jäästä vapautumista.
Kaikilla linnuilla on vuotuiset kosiomenot yleensä keväisin. Sinisorsat tosin pariutuvat jo loppuvuodesta. Vesipääskyillä naaras on koreampi sukupuoli, joka ”viettelee” koiraan ja munii ”maantienvärisen isukin” haudottavaksi ja hoivattavaksi pesueen. Intian kansallislintu riikinkukko koreilee näyttävällä pyrstöllään, joka varmasti haittaa liikkumista. Samoin metsot ja muut kanalinnut eivät kiimassaan näe mitään vaaraa. Oli se sitten auto tai saalistaja.
Kosiomenot liittyvät pariutumiseen ja reviirin muodostumiseen. Reviirien koko voi vaihdella lajista riippuen kiislojen neliömetristä kotkien neliökilometreihin. Linnut eivät laula ihmisten iloksi, vaan ilmoittavat kilpaileville koiraille: ”Tämä on minun alueeni, pysy poissa.” Ja naaraille: ”Olen kylän komein ja huolehtivin.”
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Telkkäkoiraan soidineleitä Kangaslammella.
Kosiomenot vaihtelevat huomattavasti lajista riippuen, mutta joka lajilla on omanlaisensa soidinrituaali, joka syventää alkavaa parisuhdetta. Parisuhde voi kestää päivän tai linnun loppuelämän. Esimerkiksi joutsenilla ja kotkilla linnun eliniän ja kanalinnuilla haaremin valtaamisen ajan. Näyttäviä soitimia ovat muun muassa silkkiuikkujen ”pingviinitanssit”. Pulujen kuhertelu ja niskahöyhenten sukiminen kuuluvat parisuhteen vaalimiseen. Jokaisella nyökytyksellä ja ”pullistelulla” on oma tarkoin määritelty viestinsä naaraalle tai kilpakosijalle.
Sorsalinnuilla tavataan toisinaan lajien välisiä risteymiä. Risteymät ovat yleensä lisääntymiskyvyttömiä ”vääränlaisten” kosiomenojen takia. Naaraan hurmaaminen on pienestä kiinni. Tiirojen pikkukalaruokinta lienee tehokasta naaraan suostuttelemiseksi. Kala kun tarjoillaan vielä koiraan nokassa käännettynä nielemisen helpottamiseksi.
Kangaslammen ympäristössä ja tervalepissä pesii myös tiaisia, peippoja ja naakkoja omine soitimineen. Etologian kehittäjä Konrad Lorenz tutki juuri Salzburgin kirkkonaakkojen käyttäytymistä. Kaikilla eläimillä on omanlaisensa hierarkia, ”nokkimisjärjestyksensä”, ja soidinmenonsa. Lepakoista elefantteihin ja lintuihin.
Markku Piipponen
