Sunnuntai
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään syyskuussa Vuosaaressa tavattu isopäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum), joka on Suomessa harvinainen. Ilmaston lämpeneminen on tuonut isopäiväkiitäjiä-perhosia runsaammin myös Suomeen.
Vuosaaren luonto -palstalla keskitytään tällä kertaa luonnon tarjoamaan syyssatoon.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan tällä kertaa marjaluteista.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan loistokultasiipi-perhosesta.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa masmalo-kasvi.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan tällä kertaa kurttulehtiruususta.
Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan kiitäjäperhosiin.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään matelijoita.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan västäräkistä.
Vuosaaren luonto -palstalla puhutaan pölyttäjistä.
Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan valkoposki- ja kanadanhanhiin.
Vuosaaren luonto -palstalla puhutaan lintujen ja muidenkin eläinten kosiomenoista.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tervaleppä-puu.
Jäljet lumessa voivat kertoa paljon, jos osaa tulkita niitä oikein. Usein ne kertovat traagisen tarinan saaliin ja saalistajan kamppailusta. Vuosaaren luonto -palstalla puhutaan eläinten jäljistä.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan isokoskelo-linnuista, jotka ovat varhaisin Suomeen palaavia muuttolintuja.
Vuosaaren luonto -palstalla käsitellään tällä kertaa routaa ja sen hyviä sekä huonoja puolia.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan lintujen talviruokinnasta.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan talvella elävistä hyttisistä, joita tavataan esimerkiksi Vuosaarenhuipulla.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan punatulkusta.
Vuosaaren luonto -palstalla käsitellään tällä kertaa päällyskasveja, jotka saavat kosteutta ja ravinteita ilmasta.
Vuosaaren luonto -palstalla on esittelyvuorossa järviruoko, joka on koko maapallolle levittäytynyt ruokokasvi.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan punasyyskorennosta.
Vuosaaren luonto -palstalla puhutaan tällä kertaa muun muassa käävistä.
Vuosaaren luonto -palstalla punoo verkkojaan tällä kertaa ristihämähäkki.
Vuosaaren luonto -palstalla tutkitaan tällä kertaa Itämerta.
Vuosaaren luonto -palstalla on esittelyvuorossa ruostenopsasiipi-perhonen.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään kaunis kukka, merinätkelmä.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan suutari-kalasta.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään sudenkorento, tarkemmin sanottuna ruskohukankorento.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan kalalokin vaiherikkaasta poikasajasta.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään auroraperhonen.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan haarapääskystä.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan Vuosaaressa viime aikoina tavatuista pöllöistä. Porslahden alueella on viihtynyt niin hiiri- kuin varpuspöllökin.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan suomumustesienestä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa lehtosaarni-nimiseen jalopuuhun.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa lehtopalsami.
Vuosaaren luonto -palstalla on esittelyvuorossa vaeltavat perhoset.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään muun muassa Porvarinlahdella ja Vuosaarenhuipulla tavattava ritariperhonen.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa tummavirnaperhonen.
Vuosaaren luonto -palstalla kerrotaan lintujen roolista kansanperinteessä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa tikkalintu käenpiika, joka tyhjentää muiden lintujen pesiä.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa harmaahaikara, joita oli Vuosaaressakin viime syksynä kymmenittäin. Kaikki eivät ole vielä pesiviä pareja, mutta kannan kasvu on ollut valtava.
Vuosaaren luonto -palstalla esitellään tällä kertaa puuntuhooja-perhonen, jota esiintyy myös Vuosaaressa.
Kevätlinnunsilmän kirkkaankeltaiset kukkalatvat koristavat keväisin Mustavuoren lähteiden ja lähdepurojen laitamia.
Tuulihaukka on tuttu lintu myös Vuosaaressa, historiassa laji meinasi tuhoutua hyönteismyrkkyjen vuoksi. Luontojutussa kerrotaan linnusta enemmän.
Luontojutussa kerrotaan Mustavuoressa runsaasti esiintyvästä pähkinäpensaasta.
Perinteistä, jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan suoritettua talvilintulaskentaa, on tehty tänäkin vuonna eri lintutieteellisten yhdistysten toimesta ympäri Suomea. Lajimäärät ovat huomattavasti lisääntyneet, samoin yksilömäärät.
Silkkiuikkua tavataan Vuosaaren vesillä ja talvisin se lentää kaukomaille talvehtimaan.
Sienimetsässä käyminen saattaa onnistua joskus jopa tammikuussa, sillä jotkut sienilajit sietävät pikkupakkasia hyvin.
Ilmojen jo kylmetessä jaksaa sinnikäs matalakasvuinen haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) vielä kukkia Pohjoisen ostarin läheisyydessä.
Anserit ovat hanhia, jotka ovat ruskean harmahtavia ja joita kutsutaankin harmaahanhiksi.
Hallakehrääjä on poikkeuksellinen perhoslaji Vuosaaren luonnossa.
Jättipalsami on Suomessa tuttu tulokaslaji, josta ollaan montaa mieltä.
Paatsamasinisiipi on kansallisperhosemme, jota tavataan myös Vuosaaressa.
Tänä vuonna ensimmäinen lentävä päiväperhonen oli herukkaperhonen, sellainen hieman nokkosperhosta pienempi ja oranssin kirjava siipien yläpinnaltaan.
Vaikka hömötiaisella (Parus montanus) on yleinen lintu Suomessa, vaikka se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. ”Hömppä” saattaa tulla syömään jopa ihmisen kädestä.
Luonnonvaraiset kalliokyyhkyt ovat käyneet vähiin Pohjoismaissa.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on siipien kärkivälillä mitattuna Suomen suurin lintu.
Tikkalinnut eivät muuta etelään talveksi kuin poikkeuksellisesti tehden ravintotilanteen vuoksi vaelluksia eri ilmansuuntiin.
Vuosaaressakin tavattu sarvipöllö (Asio otus) muistuttaa ulkonäöltään huuhkajaa, mutta on huomattavasti sitä pienempi lintu.
Talvivieraita Siperiasta on parin vuoden tauon jälkeen saapunut idästä.
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on suurehko peippolintu. Voimakas nokka ja tukeva rakenne ovat tyypillisiä muillekin peippolinnuille.
Leikin tyttäreni kanssa Kallvikintien varren pienessä metsässä, kun aloimme seurata männyn tyvestä ylöspäin kiipeävän puukiipijän (Certhia familiaris) toimia. Hieman talitiaista pienempi, puukiipijöiden heimoon kuuluva lintu kapusi puunrunkoa kiertyen sekä nykien ylös. Välillä se nokki pitkällä, ohuella ja alaspäin kaartuvalla nokallaan ravintoa puunkuorelta.
Vuosaaressa marraskuussa tavattu turturikyyhky (Streptopelia turtur) on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu lintulaji.
Kurppien heimoon kuuluva punakuiri (Limosa lapponica) muuttaa Suomesta heinä–lokakuussa talvehtimaan Euroopan ja Afrikan länsirannikolle sekä Välimeren maihin.
Amiraaliperhonen on yleinen Vuosaaressa.
Tikkoihin kuuluva käenpiika on omalaatuinen lintu.
