Ville Jalovaara:
Helsinki 1944
– Taistelu pääkaupungista.
Kustantaja: SKS Kirjat 2023.
Ovh. 34 €.
Kesän lopussa ilmestyi vuosaarelaiselta historiantutkija, dosentti Ville Jalovaaralta mielenkiintoinen Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista -historianteos. Siinä Jalovaara pureutuu historiantutkijan tarkkuudella aiheeseen. Tarkemmin kuin aiemmat aihetta käsitelleet teokset. Ville Jalovaara sai idean kirjaansa vuonna 2017 Vuosaaren kartanolle paljastetusta ilmatorjuntapatteri ”Pommin” muistolaatasta ja aiheeseen liittyneestä kirjoittelusta Vuosaari-lehdessä. Kun kustantajakin lämpeni aiheelle, niin Jalovaara laittoi kymmenennen historiankirjansa työn alulle.
Kirjassa kerrotaan tarkasti myös tapahtumiin johtaneet historialliset taustat niin koti- kuin ulkomaanpolitiikassakin. Taustalla oli Stalinin pyrkimys pakottaa Suomi erillisrauhaan ja eroon Saksasta. Tähän painostukseen Neuvostoliitto käytti niin diplomaattisia kuin sotilaallisiakin keinoja.
Stalin oli antanut käskyn Helsingin pommittamiseen jo aiemmin ja tammikuussa 1944 peräti 700 neuvostokonetta oli valmiudessa moukaroimaan Helsinkiä liittoutuneiden Saksaan kohdistuneiden suurpommitusten antaman esimerkin mukaisesti. Tammikuussa 1944 Helsingin pelastukseksi koituivat vielä huonot lentosäät, jotka estivät Leningradin ympäristöön kerätyn valtavan lentokaluston iskun Helsinkiin.
1. pommitus 6.2.1944
Illalla 6.2.1944 lentosää oli vihdoin otollinen ja 700 koneen turvin vihollinen iski illansuussa Helsinkiin. Helsingin ilmapuolustusta ja -ilmatorjuntaa oli huomattavasti parannettu 8.11.1942 Helsinkiin tapahtuneen tuhoisan, yksittäisen pommikoneen (Vuosaari-lehti 3.5.2023, n:o 17/2023) tekemän iskun jälkeen. Neljä raskasta patteria ja kevyempää ilmatorjuntatykistöä oli sijoitettu eri puolille kaupunkia. Saksasta oli tykkien lisäksi saatu myös uudenaikaisia, ennennäkemättömiä tutkia. Ilmatorjuntarykmentti 1:n miesvahvuutta oli tuplattu 2 000 miehestä 4 000:een. Valmisteluja oli Helsingissä siis tehty.
Neuvostokoneiden vyöryessä illalla 6.2. Helsingin ilmatorjunta ampui taivaalle tehokasta sulkutulta, joka pakotti vihollisen pudottamaan pommit jo ennen varsinaista kohdetta eli Helsingin keskustaa. Neuvostolentäjät olivat kokemattomia, eikä koneissa ollut pommitutkia. Näin pommittaminen pimeässä oli epätarkkaa. Helsinkiin arvioidaan tuolloin tiputetun noin 300 pommia. Paljon vähemmän siis kuin olisi ollut mahdollista.
2. pommitus 16.–17.2.1944
Helsingin toinen suurpommitus tehtiin 16.–17.2. Itä-Helsinkiin pudotetut pommit sytyttivät tulipaloja ja pimeydessä loimottavat palot hämäsivät pommikoneet pudottamaan suuren osan lastistaan keskustan ulkopuolelle.
3. pommitus 26.–27.2.1944
Tuhoisin, kolmas ja viimeisin pommitusaalto Helsinkiin tehtiin yöllä 26.–27.2.1944. Viholliskoneiden osumatarkkuus oli parantunut. Samoin puolustajien taidot ja valmius olivat kasvaneet. Tällä kertaa vihollinen onnistui pudottamaan pommituksia ohjanneet valopommit tarkemmin keskustan alueelle.
Vuosaaren hämäystulia ei käytetty
Helsingin raskas ilmatorjuntapatteri (5. RaskItPtri) ampuu sulkutulta Käpylän Taivaskallion torjuntasektorilla Bofors-ilmatorjuntakanuunoilla. Kuva: SA-kuva
Vuosaaressakin on usein puhuttu tänne sytytettyjen valetulien hämänneen viholliskoneita pudottamaan lastinsa Vuosaaren metsiin. Sotapäiväkirjoihin perehtynyt Jalovaara kumoaa kuitenkin tämän legendan.
Jalovaaran mukaan Vuosaareen kasattuja puupinoja ei ehditty viestintäkatkosten takia koskaan sytyttää. Tokkopa jäiset puupinot olisivat syttyneetkään. Eikä niistä olisi suurta hyötyä kirkkaana yönä ollutkaan, kun vihollinen onnistui jo keskustan hyvin valaisemaan valopommeillaan.
Vaikka Helsinkiä pommitettiin 700 koneen ja 2 600 pommitonnin voimin, säilyi kaupunki helmikuun 1944 suurpommituksista uskomattoman vähäisin tuhoin. Kuolleita oli 150 ja loukkaantuneita 400. Miten se on mahdollista?
Helsingin pelastukseksi koitui neuvostolentäjien kokemattomuus ja ammattitaidottomuus, koneiden varustusten puutteellisuus ja Helsingin hyvin organisoitu ilmapuolustus ja -torjunta.
Ville Jalovaaran mielenkiintoista Helsinki 1944 -kirjaa lukiessa ei voi olla peilaamatta 80 vuoden takaisia tapahtumia nyky-Euroopan tilanteeseen. – Historiasta voi ja pitää oppia.
Teksti: Eero Honkanen
Jalovaara kertoo kirjastaan Vuosaaren kirjastossa torstaina 12.10.
Ville Jalovaara on torstaina 12.10. kello 18 Vuosaaren kirjastossa kertomassa uudesta Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista -kirjastaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja kirjaa on saatavissa tilaisuudessa tarjoushintaan. Vuosaaren kirjasto sijaitsee Vuotalossa osoitteessa Mosaiikkitori 2.
