Vuosaari-lehden viime numerossa (numero 12/2026) kerrottiin Helenin Aurinkolahden peruskoululla järjestämästä pienydinvoimasuunnitelmia koskeneesta infotilaisuudesta. Jukka Ihanuksen samassa lehdessä aiheesta julkaistu mielipidekirjoitus oli myös monilta osin hyvin osuva.
Helenin infotilaisuus oli harmillisesti ajoitettu juuri samaan aikaan kaupunginvaltuuston kokouksen kanssa, niin en päässyt siihen osallistumaan. Helenin edustajat on kyllä viime syksystä alkaen käyneet pariinkin otteeseen kertomassa valtuutetuille suunnitelmistaan. Vaikka itse suhtaudun periaatteessa myönteisesti ydinvoimaan energiantuotantomuotona, Helenin tapa viedä hanketta eteenpäin sijoituspaikat edellä ei ole mielestäni viisas. Kyseisen reaktorin prototyyppiä ei ole vielä olemassa, ja nyt ollaan jo valitsemassa paikkaa.
Olen todennut muutamaankin otteeseen Helenin edustajille, etten pidä edes voimalan pohtimista Vuosaaren satamaan Helsingin suurimman lähiön kupeeseen ollenkaan hyvänä ajatuksena. Siinä ei tunnisteta sitä, että vaikka olisi periaatteessa ydinvoimamyönteinen, harva haluaa reaktoria takapihalleen. Ymmärrän myös, että monet lauttasaarelaiset eivät välttämättä toivo ydinvoimalaa Salmisaareen, vaikka heille kuinka hyvin perustellaan, että se on huipputurvallinen.
Kolmesta kaavaillusta paikasta ainoastaan kolmas eli Östersundomissa sijaitseva Norrberget on ainut, jolla on riittävä myös ”henkinen” varoalue asutukseen. Tässäkin on huomioitava tulevat rakentamissuunnitelmat ja kuunneltava myös vantaalaisten näkemyksiä. Voi siis olla viisasta selvittää vielä neljättäkin ”keskellä ei mitään” sijaitsevaa paikkaa voimalalle. Vuosaari ei voi olla Helsingille vain alue, johon sijoitetaan ristiriitoja herättävä voimala, vaan lähiö, minkä viihtyisyyttä ja palveluita se kehittää toisin perustein.
Ville Jalovaara,
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen (sd.)
