Jo vuosia palstaviljelyä Fallbackassa harrastaneina olemme ”saaneet tottua” siihen, että satokauden loppupuolella on palstaltamme usein hävinnyt (varastettu) erityisesti marjoja, herneitä, sipuleita ja porkkanoita sekä myös kukkia ja muuta satoa – joskus enemmän, joskus vähemmän. Vastaavanlaista olemme kuulleet tapahtuneen joka kesä myös muilla alueen palstoilla.
Syksyllä 2020 varastaminen on eteni aivan uudelle tasolle, sillä palstallamme vieraili satokauden jälkeen varas/varkaita ainakin kolme kertaa ja vei syksyllä istuttamiamme kukka- ja muita sipuleita sekä vuosia palstalla kasvattamiamme monivuotisia kukkia ja muita kasveja.
Ensimmäisellä kerralla varas otti mukaansa kasvien lisäksi keväällä hankkimamme uuden hyvän lapion ja jätti tilalle vanhan ja pahasti ruostuneen, lähes käyttökelvottoman lapion. Toisella kerralla hävisi kasvien lisäksi edellisellä kerralla varkaan jättämä vanha lapio ja tilalle varas jätti maankaivutöihin ilmeisen soveltumattoman massa-/lumilapion (kuva). Kolmannella kerralla hävisi lisää syksyllä istuttamiamme sipuleita.
Varkauksista meille aiheutunut taloudellinen menetys ei ole suuri, mutta mielipahaa ja ylimääräistä työtä ensi keväänä niistä meille aiheutuu sitäkin enemmän. Rahallinen merkitys ei voi olla suuri varkaallekaan, joten hänen/heidän motiivejaan ja moraalia on vaikea ymmärtää ja mahdoton hyväksyä. Jos varastaminen johtui todellisesta taloudellisesta tarpeesta, olisimme voineet vaikka ostaa varkaalle hänen meiltä varastamansa sipulit ja kasvit. Siten olisimme säästäneen ylimääräistä vaivaa molemmilta ja me harrastajaviljelijät olisimme välttyneet toistuvilta järkytyksiltä.
”Eläkeläismummot”
