Kovat lumimyräkät saivat liikenteen sekaisin Helsingissäkin. Poikkeuksellisen haastava keli paljasti myös puutteet katujen aurauksessa. Ainoastaan pääkadut saatiin jotenkuten pidettyä auki ja monilla sivukaduilla aura-autoa saatiin odotella jopa kahdeksan päivää! Se on liian kauan, kun monilla kaduilla on asuntojen lisäksi kouluja, päiväkoteja ja senioritaloja.
Katujen auraus on tietojen mukaan priorisoitu kolmeen eri luokkaa. Viikon odotus ei kuitenkaan ole mitenkään hyväksyttävissä.
Vika ei ole auraajissa; heitä ja kalustoa vain taitaa olla leutojen talvien jälkeen aivan liian vähän. Ja eikö aurausreittejä voisi välillä vaihdella? Ei ole reilua, että jollakin kadulla väylät aurataan heti, ja toisilla saadaan odotella jopa viikko. Ja kaupunginosatkin ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa. Onko itä taas paitsiossa? Tasapuolisesti kunnallisveroa maksamme kukin.
Ehdotukseni on, että taloyhtiöiden aurauskalusto otettaisiin tällaisina poikkeuspäivinä käyttöön. Eikös aiemmin niin ollutkin? Helsingin kaupunki voisi ryhtyä heti miettimään uutta katujenhoitostrategiaa tällaisten poikkeussäiden varalta. Ennen seuraavaa superpyryä. Tai ainakin ennen seuraavaa talvea.
”Huutava ääni kinosten keskeltä”
