Vuosaarelainen akateemikko Markku Kulmala. Kuva: Veikko Somerpuro
Kallvikinniemessä sijaitseva Kulttuurikeskus Sofia täyttyi tiistaina 30.10. tiedemiehistä ja juhlaväestä, kun vuosaarelainen akateemikko, maailman viitatuin geotieteilijä Markku Kulmala vietti 60-vuotisjuhliaan tiedediplomatian seminaarissa, jossa tutkijat ja kirkonmiehet yhdessä pohtivat tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta.
Kulmalan johtama seminaari oli jatkoa edellispäivänä 29.10. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pidetyille juhlille, joihin osallistui suuri määrä hänen kollegojaan Kiinasta, Venäjältä, Euroopasta, Yhdysvalloista sekä ympäri Suomea. Tiedekulman juhlissa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä julkisti Kulmalan nimeä kantavan rahaston, johon kertyvillä varoilla tuetaan ilmakehä- ilmastotutkimusta Helsingin yliopistossa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama maapallon lämpötilan nouseminen on merkittävä riski ihmisille ja luonnolle.
– Ilmastotutkimus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, ja siksi perustin merkkipäiväni kunniaksi rahaston osaksi yliopiston varainhankintaa, Markku Kulmala kertoi.
Aerosolihiukkasen arvoitus
Helsingin keskustassa sijaitsevan Tiedekulmaan saavuttiin onnittelemaan Kulmalaa sekä pohtimaan yhdessä uusimpia aerosolitutkimuksen tuloksia. Samalla esiteltiin Markku Kulmalan suurta hanketta, SMEAR-havaintoasemaketjun rakentamista Skandinaviasta Siperian yli Kiinaan.
Uusimmat SMEAR-asemat sijaitsevat Nanjingissa ja Pekingissä, myös Venäjän Nadymiin on tulossa yksi. Suomessa Kulmalan perustamia asemia on neljä. Kaikilla asemilla tutkitaan muun muassa maan, ilmakehän ja vesistön vuorovaikutuksia. Mittauslaitteet Kulmala kumppaneineen on kehittänyt itse vuosien varrella. Niiden avulla on selvinnyt esimerkiksi tapa, jolla aerosolihiukkaset syntyvät ja kasvavat ilmakehässä. Kulmalan mukaan aerosolihiukkasista ei silti tiedetä vielä läheskään kaikkea.
– Ilmastonmuutoksen luonnonilmiöistä suurin epävarmuustekijä on ilmakehän aerosolihiukkanen, Kulmala sanoi.
Tieteellisten tulosten ohella Kulmala kumppaneineen on perustanut kolme spin off -yritystä, joista yksi valmistaa hiukkaslaskureita, toinen räjähdesensoreita ja kolmas ilmanlaadun valvontalaitteita. Niitä viedään muun muassa Kiinan markkinoille.
Tutkijaryhmä kellarista huipulle
Kulttuurikeskus Sofia on vuosaarelaiselle Kulmalalle tuttu paikka jo ennestään, sillä hän on järjestänyt siellä ennenkin suuria kansainvälisiä tiedeseminaareja. Juhlaväessä oli myös muita pitkäaikaisia vuosaarelaisia, kuten esimerkiksi Rantakiventiellä asuva Kai Nordlund. Hän johtaa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa, jonka alaista Ilmakehätieteiden keskuksen osastoa johtaa puolestaan Markku Kulmala.
Ilmakehätieteen parissa työskentelee fyysikoiden lisäksi muiden muassa myös kemistejä, metsätieteilijöitä ja meteorologeja. Sofiassa pidetyssä juhlaseminaarissa riitti väkeä monelta eri alalta. Kuva: Veikko Somerpuro
Samoin kuin Kulmala myös Nordlund on taustaltaan fyysikko. Nordlund muistaa hyvin ajan, kun ahtaassa kellarilaboratoriossa työskennellyt Kulmalan tutkijaryhmä oli vielä laskettavissa yhden käden sormilla.
– Aerosolifyysikoiden työtä pidettiin tuolloin 1980-luvulla hiukan kyseenalaisena touhuna. Siitä kasvoi kuitenkin yksi Suomen menestyneimmistä tutkimusyksiköistä, joka tuottaa myös teollisia sovelluksia tieteellisten läpimurtojen lisäksi, Nordlund, joka on laskennallisen materiaalifysiikan professori, muisteli maanantain 29.10. juhlapuheessaan.
Kuulumisia ja tiedettä hevi-osastolla
Tätä nykyä Kulmalan johtamassa kansainvälisen tutkijaverkoston ytimessä työskentelee nelisensataa henkilöä, ja Nordlund tapaa töiden lisäksi Kulmalaa myös ruokakaupassa.
– Törmäämme Markun kanssa usein Columbuksen K-Supermarketin hedelmäosaston paikkeilla. Tuleehan sitä usein tiedepolitiikkaa siellä keskusteltua, Nordlund naurahti.
Teksti: Antti Honkanen
Kuvat: Veikko Somerpuro
