Mikko Ijäs Söderskärin majakkasaarella. Kuva: Laura Malmivaara
Muumimamman lempeys ja taito päästää irti oletuksista ovat kuin suoraan zen-ajattelusta. Nuuskamuikkunen elää hetkessä ja luopuu omaisuudesta muinaisen vaeltavan mestarin tavoin. Pappaa hallitsee halu selittää ja hallita maailmaa – voisiko hänkin laskea kynänsä ja vain olla?
Vuosaarelaisen Mikko R. Ijäksen perjantaina 30.4.2026 julkaistu Zen ja muumit -uutuuskirja osoittaa, että muumikirjoissa ja zen-buddhalaisuudessa on paljon samaa: hahmoissa voi nähdä ihmismielen kaipuun, kiintymyksen, pelon, tyytymättömyyden ja oivalluksen.
Ijäs löysi muumit vasta aikuisena
Televisiosarja Muumilaakson tarinoita alkoi pyöriä televisiossa vuonna 1991 Ijäksen ollessa 13-vuotias ja omasta mielestään jo hieman liian vanha muumien kohdeyleisöksi. Ijäs kertoo löytäneensä muumit vasta parikymppisenä muutettuaan Turkuun opiskelemaan.
– Meillä oli vaimoni kanssa tapana pyöräillä Ruissalon rantakallioille lukemaan muumikirjoja ääneen toisillemme. Lapsemme syntymä ja yhteiset hetkemme muumikirjojen ja -sarjan parissa avasivat Tove Janssonin maailman uudella tavalla, Vuosaaren taiteilijatalossa perheineen asuva Ijäs kertoo.
Kulttuurin moniottelija
Sensei Mikko Ijäs on vuosaarelainen zen-opettaja ja -pappi, kirjailija, Helsingin yliopiston tutkija, kuvataiteilija ja muusikko.
– Edelleen miellän itseni kuvataiteilijaksi, jota olen ollut jo nuoresta saakka. Tutkijana voisin olla ahkerampi, mutta nykyisin aikani kuluu pääosin oman pienen Helsinki Zen – Peacemakers Finland -nimisen zen-ryhmän pyörittämiseen. Olen myös muusikko ja soitan melkein kaikilla vaimoni Maija Kaunismaan levyillä rumpuja, Ijäs luettelee.
Suomi ja Japani kohtaavat Mustavuoressa
Lukuisista töistä ja toimistaan huolimatta kirjan kirjoittaminen sujui vaivatta ja nopeasti.
– Uusimman kirjani Zen ja muumit kirjoittaminen ei itse asiassa vienyt paljoakaan aikaa. Se syntyi hyvin nopeasti ja vaivattomasti. Idea kirjaan syntyi Vuosaaressa Mustavuoren luonnonsuojelualueen metsässä. Siellä törmäsin sattumalta japanilaiseen mieheen, joka oli tekemässä Youtube-videota suomalaisista metsistä, Ijäs muistelee.
Tuo lyhyt kohtaaminen sai Ijäksen pohtimaan, kuinka paljon suomalaisilla ja japanilaisilla on yhteistä. Ensimmäisenä miehen mieleen tulivat muumit, sillä suomalaiset ja japanilaiset rakastavat niitä.
Kirjaidea yhdessä päivässä
Mikko Ijäs Söderskärin majakkasaarella. Kuva: Laura Malmivaara
– Palattuani kotiin tuolta päivälenkiltä aloin etsimään verkosta aineistoa muumeista, zenistä ja sen sellaisesta. Yllätyksekseni en löytänyt mitään. Olin aina jotenkin alitajuisesti ajatellut, että muumit ovat tosi ”zeniläisiä” ja kuvitellut, että joku on varmasti kirjoittanut aiheesta joskus jotain.
Niinpä Ijäs kirjoitti sähköpostia Moomin Charactersille, joka harjoittaa Tove Janssonien luomien muumihahmojen käyttöoikeuksien hallintaa ja lisensointia. Vuosaarelainen moniosaaja kysyi suomalaisyhtiöltä, olisiko heillä tietoa jostain mahdollisesta lähteestä, ja jos ei ole, niin Ijäksellä saattaisi olla kiinnostusta kirjoittaa aiheesta.
– He olivat hyvin kiinnostuneita ajatuksistani ja sanoivat, että he ovat mukana, jos haluan etsiä hankkeelle kustantajan. Kaikki tämä tapahtui yhdessä päivässä.
Kirjoitustyö Villa Lill Kallvikissa
Otavan Atena-brändin kustantama Zen ja muumit -kirja on kirjoitettu kokonaan Aurinkolahden Villa Lill Kallvikissa, joka on Vuosaaren taiteilijatalon asukkaiden käytössä. Lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä teos avaa zenin ydinkäsitteitä. Kirjan kohdeyleisöä ovat lapsenmieliset aikuiset, jotka suhtautuvat elämän suuriin kysymyksiin avoimin mielin.
– Koko kirja on kirjoitettu yhtä kappaletta lukuun ottamatta parissa viikossa, lähes yhdeltä istumalta. Tietysti olin tehnyt pohjatyön valmiiksi, mutta kun se oli tehty, kirja piti vain kirjoittaa, ei sitä sitten enää tarvinnut miettiä.
Samaistuminen Muumipappaan
Jos Mikko Ijäs olisi muumihahmo, hän olisi Muumipappa.
– Olin aina pitänyt Nuuskamuikkusesta, mutta kirjan kirjoittamisen yhteydessä samastuin Muumipappaan. Hänellä on kova kaipuu vapauteen ja samalla hän tahtoo ymmärtää, miten kaikki toimii. Hän kokee itsensä myös hyvin tärkeäksi. Nämä kaikki piirteet ovat samalla hieman huvittavia, mutta myös hyvin inhimillisiä. Meissä kaikissa on nuo samat piirteet ja siitä zenissäkin on kysymys – tunnistaa itsessään myös ne piirteet, jotka ovat vähän noloja, Ijäs pohtii.
Vuosaari kuin Muumilaakso
Mikko R. Ijäs: Zen ja muumit. Kustantaja: Otava, Atena. Sivumäärä: 218, saatavana myös e- ja äänikirjana.
Vuosaaaressa on Mikko Ijäksen mielestä lukuisia paikkoja, jotka muistuttavat Muumilaaksoa: kauniita rantakallioita esimerkiksi Uutelassa, Aurinkolahdessa on myös ihan oikea hiekkaranta ja löytyypä täältä myös uimamajakin eräältä salaiselta rannalta.
– Mustavuoressa on luolia, joista Nipsukin varmasti pitäisi! Vuosaarenhuippu on kuin Yksinäiset vuoret. Hyvällä säällä Aurinkolahden rannasta näkyy Söderskärin majakka, jonka on sanottu olleen Muumipappa ja meri -kirjan majakan esikuvana. Poikamme kummitäti Laura Malmivaara vei miehensä kanssa koko perheemme sinne ja kuvasi kirjan mainoskuvat, Ijäs innostuu.
Kirjalle jatko-osa?
Mikko Ijäksen puheesta voi lukea rivien välistä, että Zen ja muumit -kirja saattaa saada jatkoa.
– Minusta tuntuu, ettei Muumilaaksoa ole vielä tyhjennetty zenviisauksista. Jouduin lopulta hieman lyhentämään kirjan käsikirjoitusta, joten materiaalia olisi jo valmiina kirjan jatko-osaan, jonka työnimenä on vielä toistaiseksi Lisää zenviisauksia Muumilaaksosta. Jos kaikki tähdet asettuvat oikeaan asentoon, ehkä kirjoitan vielä senkin.
Mutta ennen sitä Ijäs haluaisi tehdä tutkimusta, taidetta ja lisää musiikkia vaimonsa kanssa.
– Ken tietää? Aika näyttää! toteaa Mikko Ijäs Muumipapan tyyneydellä.
Haastattelu: Antti Honkanen
