Milla Tuormaa oppilaiden keskellä Pohjavedenpuistossa.
Kiertävä luontokoulu Naakan ympäristökasvattaja Milla Tuormaa järjesti tutkivan lähiluontoretken Pohjavedenpuistoon Merilahden peruskoulun 9. luokalle maanantaina 13.9. Meri-Rastilan itäosan asemakaavan tarkistettu muutosehdotus meni Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa läpi toukokuussa. Kaava jätettiin viikoksi pöydälle kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 20.9. Pohjavedenpuisto on rakennusuhan alla, sillä alueelle on kaavailtu rakennuksia, joiden tieltä jyrättäisiin yli puolet metsästä. Retkellä tutkittiin yhdessä oppilaiden kanssa metsän monimuotoisuutta: mitattiin lahoastetta maapuista ja etsittiin hyönteisiä sekä kääpiä.
– Kivasti löysimme eri lajeja. Lisäksi mittasimme puiden rinnanympäryksiä. Eli tutkimme metsään oikeiden luonnontutkijoiden tapaan, lajitason määrityksessä autoin oppilaita, Milla Tuormaa kertoi retken jälkeen.
Pohjavedenpuiston kalliolla käytiin havaintoja läpi lajikorttien avulla ja pohdittiin mitä eliöitä metsässä voisi asua huomioitujen elinympäristöjen perusteella.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Kiertävä luontokoulu Naakka järjestää lähiluontoretkiä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Kuvassa ympäristökasvattaja Milla Tuormaa.
– Arvioimme, että metsä on hyvää vauhtia kehittymässä vanhaksi metsäksi. Monivuotiset käävät ovat vielä pieniä ja niitä on vähän. Lahopuita kuitenkin löytyy rinteistä ja kallioiden päällä kasvaa myös keloja. Puiden iän määritys on hankalaa ilman kairausta, mutta mittasimme yli 150 senttimetriä paksuja aihkimäntyjä ja yli 80 senttimetriä olevia kuusia, Tuormaa totesi.
Oppilaat pohtivat ryhmissä, mitkä eliöt joutuvat lähtemään metsästä, jos metsän reunoille rakennetaan kerrostaloja ja se pienenee noin 60 prosenttia. Oppilaat olivat tyrmistyneitä ja huolissaan siitä, miten rajusti metsän eliöstö voisi muuttua.
– Oppilaat kertoivat omista leikeistään metsässä nuorempana: majaleikeistä ja mäen laskemisesta. Moni ilmaisi olevansa pettynyt, että metsä uhataan rakentaa. Puhuimme myös rakentamisen syistä eli kaupunginosien asukkaiden eriytymisestä, ja nuoret tuntuivat ymmärtävän miksi on hyvä, että alueella asuu erityyppisiä väestöryhmiä. Kuitenkin todettiin, että kaikki asukkaat tarvitsevat viheralueita ja Pohjanvedenpuisto on mainio paikka ulkoiluun sekä liikkumiseen, Tuormaa sanoi.
Lopuksi mietittiin retkestä syntyneitä tunteita tekemällä luontotaideteosta voimapaikassa. Kalliot ja salaperäiset kuusikot olivat heti suosittuja voimapaikkoja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
– Oppilaita tuntui koskettavan ajatus, että elinympäristöjä katoaa, kun laaksot ja notkot kuivuvat rakentamisen takia ja kalliot kuluvat, Tuormaa mietti.
Oppilaat olivat tutkineet alueen rakennuskarttoja luokassa ennen retkeä. Retken jälkeen heillä oli oppitunti, jolla he pohtivat, miten haluaisivat vaikuttaa metsän rakentamissuunnitelmiin.
Oppilaiden lähdettyä Milla Tuormaa jäi vielä tutkimaan metsää. Hän löysi Pohjavedenpuistosta useita majoja ja pieniä taideteoksia, joita luultavasti läheisen päiväkodin lapset olivat tehneet.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Kuvassa erään Merilahden koulun yhdeksäsluokkalaisryhmän tekemä metsänkuolemaminiatyyri Pohjavedenpuistossa.
– Metsä on merkittävä osa viherkäytävää merenrannalta kohti Mustavuorta ja Sipoonkorpea. Se on pohjavesialue sekä hieno kallioalue. Muutaman kallion muodostama havumetsä on mitä parhain ulkoilumetsä yleensäkin. Monipuolisessa Pohjanvedenpuistossa on myös reheviä notkoja. Siellä voi tehdä monenlaista eri vuodenaikoina ja puistossa kulkevat valmiit polut, joilla on helppo liikkua, Tuormaa luetteli.
Ympäristökasvattaja Milla Tuormaa on huolissaan metsäisen Vuosaaren rakentamissuunnitelmista myös sen vuoksi, että luonnon korvaaminen taloilla lisää esimerkiksi Uutelan ja Mustavuoren käyttöä ulkoilu- ja virkistysalueena. Loputtomiin eivät suositut metsät kestä ihmisen kulutusta, kuten ollaan nähty muun muassa Kallvikinniemessä nyt korona-aikaan: niemeen on jouduttu rakentamaan aitoja, etteivät tuhannet ulkoilijat tuhoa herkkää kasvillisuutta.
– Päiväkoti- ja kouluryhmät eivät voi siirtyä kovin kauaksi. Koulupäivän aikana ehtii harvoin pidemmälle, lähimetsää voi tutkia tuntien lomassa, Tuormaa harmittelee.
Teksti: Antti Honkanen
Kuvat: Milla Tuormaa
