Ekosysteemin elämä valuu tiimalasissa
kuin hiekka Kallvikin ranta-aavikolla.
Purkavalla rakentamisella ja parkkitalojen viherkatoilla
hävitään ilmastotaistelu satanolla.
Ei löydy satakielelle puuta,
ei lahokaviosammalelle kalliota tällä kaaviolla.
Tehdään tuohon torni, sen sisään neljäkymmentä asuntoa,
tai lisääkin vielä perään kerros ja asukasmäärään toinenkin nolla.
Pörssiyhtiöt, rahamiehet ja poliitikot mellastavat rannoilla ja metsissämme
kuin kukot tunkiolla.
Saadaanko rakentamisella saaremme kuntoon,
kun on valmiiksi terveyspalvelut retuperällä, osa nuorista hunningolla?
Kasvava joukko elää Kelan rahoilla, vanhemmat eivät kasvata lapsiaan,
koska ovat kamoissa tai kuutamolla.
”Segregaation selättäminen”, ”kattavammat kaupalliset palvelut”,
kusetuksella on monet kasvot, olisi kai parempi antaa vain olla.
Vielä itkemme yhdessä pihkaa mäntyjemme joukkohaudoilla.
Runo: Nilly W.
