Eero Hildén asuu nykyisin Vuosaaren Taiteilijatalossa.
Haastattelimme monille vuosaarelaisille tuttua Eero Hildéniä, jonka aktiivisuus näkyy useissa yhdistyksissä ja yhteisöissä.
Hildén muutti Helsingin Kalliosta vuonna 1994 Kallahden Vedenottamontielle, Mustankivenpuiston reunalle uuteen asuntoon yhdessä vaimonsa Margitin kanssa.
– Tuohon aikaan eteläinen Vuosaari oli vielä rakennusvaiheessa – asukkaat odottivat innolla uusien kortteleiden ja erityisesti palveluiden valmistumista. Lähikauppana toimi Alepa Raken talossa Vuosaarentien ja Kallvikintien kulmassa sekä eteläisen ostoskeskuksen K-market. Kirjasto sijaitsi tuolloin myös Raken talossa, Eero Hildén muistelee.
Hildén kertoo perheensä asuneen Vuosaaressa vuosien varrella viidessä eri osoitteessa.
– Mustankivenpuisto oli vielä sorakuoppa, jonka reunaa kiersi vanha Kallvikintien linjaus ja Sasekan tehtaalle johtava soratie kulki harjun päällä. Montun alueella risteili polkuja ja suuria pohjavesilammikoita.
Mukaan yhdistystoimintaan
Hildén aloitti yhdistyselämänsä Itä-Helsingin Taideseurassa öljyvärikurssilla. Pian hän huomasi toimivansa myös seuran hallituksessa ja seuran puheenjohtajana maalausharrastuksen yhä jatkuessa.
Vuosaaren kehitys, kaavoitus, kulttuuri ja luonto ovat Hildénille tärkeitä. Hän liittyi Vuosaari-Seuraan aikana, jolloin julkaistiin Vuosaari-kirja ja alueella käynnistyi uusia rakentamishankkeita, kuten Aurinkolahden ja Mustavuoren kaavoitus.
– Seura järjesti monia tapahtumia, kuten Vuosaaren kesäjuhlat ja Värikäs Vuosaari, sekä aloitti kaupunkipolkujen suunnittelun. Seuralla ei ollut omaa toimitilaa, mutta puheenjohtajakaudellani 2009 avautui mahdollisuus Sjökullan torpan saamiseksi seuralle, kun rakennus oli jäämässä puistosuunnitelman alle. Otin yhteyttä viranomaisiin ja monivaiheisen prosessin jälkeen torppa piharakennuksineen saatiin seuran omistukseen. Korjauksissa on ollut mukana niin ammattilaisia kuin talkoolaisia.
Hildén on toiminut Vuosaaren demareissa sihteerinä ja ollut kunnallisvaaliehdokkaana. Hän sai varajäsenyyden Helsingin kaupunginmuseon johtokunnassa ja toimi myös Vuosaaren seurakuntaneuvostossa.
– Vuonna 2007 Uudenmaan Sydänpiiri kutsui vuosaarelaisia perustavaan kokoukseen oman sydänyhdistyksen perustamiseksi. Liityin mukaan omasta ja läheisten sydänterveydestä huolestuneena. Toimin pitkään yhdistyksen varapuheenjohtajana ja edelleen puheenjohtajana.
Teatteritoiminta sydäntä lähellä
Hildén A.D. Brucena Rastilan kartanolla vuonna 2010.
Vuonna 2007 perustettiin Vuosaaren kesäteatteri, jossa Hildén oli heti mukana hallituksessa.
– Ensimmäinen näytelmä, jossa näytteli neljässä roolissa ja yhteislauluissa, oli Taisto Bertil Orsmaan Maria Jotunin novelleihin perustuva Rahaa, rakkautta ja laulantaa. Seuraavana vuonna esitettiin Jussi Kylätaskun Maaria Blomma, jossa näyttelin saarnamiestä.
Kun Hildénin kirjoittamaa Siirtomaatavaraa-näytelmää ei hyväksytty kesäteatteriin vuonna 2009, hän kokosi oman työryhmän ja näyttelijäporukan ja toteutti näytelmän Vuotalossa. Seuraavana vuonna syntyi epookkinäytelmä A.D. Bruce Rastilan kartanoon. Vuonna 2010 teatteriyhdistys rekisteröitiin ja nimeksi tuli Teatteri IHME, jonka puheenjohtajana Hildén on toiminut alusta asti.
– Olen saanut toimia monenlaisissa tehtävissä, kuten tuottajana, käsikirjoittajana, ohjaajana ja lavastajana, myös näyttelijänä teatterissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja erilaisissa tilausesityksissä, Hildén luettelee monenkirjavia roolejaan teatterin ja elokuvan parissa.
Hildénille on myönnetty 2008 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n ja 2017 Suomen kotiseutuliiton kunniakirjat kotiseututyön hyväksi tehdystä työstä. Vuosaari-Säätiö valitsi 2010 hänet Vuoden vuosaarelaiseksi ja Teatteri-yhdistys IHME valittiin Vuoden vuosaarelaiseksi 2024.
Vuosaari-toimikunta ja asukasvaikuttaminen
Hildén kertoo, että Vuosaari-toimikunta perustettiin vuonna 2012 lakkautetun asukastoimikunnan tilalle osana Helsingin kaupungin demokratiapilottihanketta. Silloin Seppo Tirkkonen toimi asukastoimikunnan puheenjohtajana ja vetovastuu siirtyi uuden organisoitumisen kynnyksellä.
Nykyisin Hildén on Vuosaari-toimikunnan puheenjohtaja ja sitä tointa on jatkunut kaksi vuotta. Vuosaari-toimikunta kokoontuu pari kertaa vuodessa keskustelemaan asukkaita kiinnostavista aiheista, ja toimiryhmä kokoontuu säännöllisesti ajankohtaisten asioiden ympärillä.
– Toimikunta koostuu vuosaarelaisyhdistysten edustajista, jotka valitaan kutsumenettelyllä. Asukaskyselyihin perustuva Vuosaari Visio 2035 oli johtoryhmän parin vuoden ponnistus. Vision kehitystyö jatkuu eri muodoissa tulevaisuudessakin, monessa mukana ollut Eero Hildén kertoo Vuosaari-toimikunnan työstä.
