
Kristiina McKenzie butoh-tanssimassa Rastilan rannassa. Kuva: Tuomo Kokkonen
Kristiina McKenzie, kerro lyhyesti itsestäsi.
– Olen 62-vuotias taideterapeutti, joksi opiskelin Sveitsissä. Tällä hetkellä minulla on muun muassa terapeuttinen ryhmä Helsingin työväenopistossa Vuotalossa. Perheeseeni kuuluu Luis-kissa. Vapaa-ajalla luen, käyn elokuvissa ja teatterissa sekä kesällä melomassa. Ja harrastan butoh-tanssia.
Kuinka kauan ja missä Vuosaaressa olet asunut?
– Olen asunut Vuosaaressa yli 20 vuotta, ensin Leikosaarentiellä ja nyt Rastilanraitilla Rastilankalliossa.
Missä muualla kuin Vuosaaressa olet asunut ja miksi muutit tänne?
– Olen asunnut aiemmin siellä täällä Helsingissä, mutta kotiutunut viimein Vuosaareen kauniiden rantojen, hyvien palvelujen sekä kätevän metron ansiosta.
Mitä harrastat Vuosaaressa?
– Lainaan Vuosaaren kirjastosta kirjoja, ja joskus olen käynyt Vuotalolla katsomassa leffoja ja konsertteja. Harrastan ulkoilua etenkin Uutelassa, hiihtoa Puotilan kautta Mustavuoreen, uintia ja auringonottoa Kallahdessa ja Rastilassa sekä melontaa Natura Vivan melontakeskuksesta lähivesille ja saariretkille.
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Parasta on, että voin tehdä Vuosaaressa kaikkea edellä mainittua.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Kauniit saaret Vuosaaren edustalla, joihin pääsee kajakilla retkeilemään, esimerkiksi Neitsytsaari saunoineen.
Mikä on mieleisin muistosi Vuosaaresta?
– Kesäpäivä rannalla Kallahdenniemen kärjessä, Mustavuoren ladut ja talvimaisemat.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…

McKenzie butoh-tanssimassa Rastilan rannassa. Kuva: Tuomo Kokkonen
Harrastat butoh-tanssia ja olet kirjoittanut vuonna 2022 siihen liittyvän Olen tanssinut sen -runokokoelman. Kerro lisää butohista.
– Butoh-tanssi on japanilaista toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä luovaa tanssia, joka perustuu mielikuvitukseen ja improvisointiin. Ei tarvita varusteita, mutta joskus esiintyjän tunnistaa valkoisesta kasvomaalista. Helsingin työväenopistossa ja Kalliolan kansanopistossa on butoh-kursseja ja muissa opistoissa lyhytkursseja. Butoh-harrastajia ei ole Suomessa kovinkaan paljon, mutta joka vuosi järjestetään kuitenkin yksi tai kaksi butoh-festaria, joilla on esityksiä ja työpajoja. Syksyllä 2025 harrastin butohia pari kertaa viikossa.
Runokirja syntyi osittain butoh-tanssin innoittamana. Olen tanssinut sen -nimen takaa paljastuu, miten jänniä kokemuksia butoh-tanssi on minulle antanut. Kirjaa voi lainata kirjastosta.
Haastattelu: Antti Honkanen
