Lokkisaarentiellä ikkuna- ja putkiremontit on tehty, nyt keskitytään energia-asioihin. – Talot pitää päivittää tälle vuosituhannelle, jotta selviämme taas seuraavat 50 vuotta, hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki toteaa.
Kerrostalojen hukkaan menevä energia on yleinen ongelma, jossa on runsaasti säästöpotentiaalia. Nyt siihen on tarjolla kevyitä ja edullisia digiratkaisuja. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke lisää tietoisuutta niistä.
Miten voi vähentää kerrostaloyhtiön hukkaenergiaa ja ilmastokuormaa kevyesti ja yksinkertaisesti? Kuusi taloyhtiötä Helsingissä ja Vantaalla on keväällä asennuttanut taloihinsa sensorit, joiden tuottamalla tiedolla tavoitellaan energiansäästöjä.
Kyseessä on Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen käynnistämä kokeilu, jonka toteuttavat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä Green Building Councilin kanssa. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa taloyhtiöiden energiankulutukseen ja ilmastopäästöihin lisäämällä taloyhtiöiden tietoisuutta digiratkaisuista.
– Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Tyypillisesti kerrostaloissa on harvoin sellaista tekniikkaa, jolla aktiivisesti voitaisiin ohjata lämmitystä tarpeen mukaisesti. Motivan arvion mukaan jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan, vaikka parhaimmillaan korjaustoimenpiteet voivat olla hyvinkin yksinkertaisia: lämpöverkoston säätö, kiertovesipumpun uusiminen tai säätökäyrän asetusarvon muutos. Oikean korjaustoimenpiteen tunnistaminen kuitenkin vaatii asiantuntemusta, kertoo projektipäällikkö Timo Ruohomäki Forum Virium Helsingistä.
Kuusi taloyhtiötä mukana testaamassa
Hankkeessa mukana oleviin taloyhtiöihin on keväällä asennettu IoT-sensoreita, joiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt pyrkivät löytämään kustannustehokkaimmat tavat pienentää energiankulutusta. IoT-sensoreilla energiadata voidaan kerätä jopa kymmenen kertaa edullisemmin kuin perinteisellä käsimittauksella. Yksi hankkeen taloyhtiöistä on 14 talon taloyhtiö Vuosaaressa, joka maksaa kaukolämmöstä lähes 500 000 euroa vuosittain.
– Lähiöissä on tämän ikäluokan taloja vaikka kuinka paljon, ja säästöpotentiaalia on runsaasti. Keskitymme nyt taloyhtiössämme energia-asioihin, ja siksi kiinnostuimme myös tästä projektista. Haluamme selvittää, mitä dataa mittauksilla voi hankkia ja miten sitä voi hyödyntää, kertoo As Oy Lokkisaarentien hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki.
Tietoturva tärkeää
Markkinoille on viime vuosina tullut tarjolle monenlaisia palveluja, joiden avulla taloyhtiöt voivat kerätä dataa esimerkiksi kerrostalon energiankulutuksesta. Kerätyn datan omistajuus ja palveluntarjoajan myöhempi vaihtaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Viime vuonna GDPR:n myötä vahvistunut tietosuoja on auttanut kiinnittämään huomiota tiedon omistajuuteen, sillä kotoa sensoreilla kerätty data on henkilötietoa, josta voi päätellä monenlaisia asioita. Taloyhtiötasolla tällaiset palvelut herättävät paitsi kiinnostusta myös huolta, sillä tiedon käsittelyn huolellisuus ja tietoturva on hoidettava ammattimaisesti sekä läpinäkyvästi.
Ulkoseinälle kiinnitetyn IoT-sensorin ilmankosteus- ja lämpötilatiedot siirtyvät langattomasti talon dataportaaliin, asukkaiden ja ulkoisten palveluntarjoajien saataville.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta juuri näissä kysymyksissä. Hankkeessa kokeillaan IoT-sensoreita sellaisten havaintojen keräämisessä, joilla saataisiin parempi näkemys kiinteistön energiatehokkuudesta. Tiedon analysoimiseksi hankkeessa etsitään palveluntarjoajia, jotka kykenisivät tuottamaan tällaisesta tiedosta esimerkiksi konkreettisia suosituksia PTS-suunnittelun tueksi. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon omistajuuteen ja siihen, että huoneiston asukkaalla on aito mahdollisuus päättää siitä, mihin hänen huoneistostaan kerätty tieto päätyy.
Kaupunkien välistä yhteistyötä
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun. Hankkeen aikana kiinteistöjä seurataan kokonaisuudessaan lämmityskaudella 2019–2020 jatkuen osittain kaudella 2020–2021. Tarkoituksena on hyödyntää kerättyä dataa niin, että lopputuloksena olisi selkeästi mitattava energiansäästö. Hankkeen päättyessä julkaistaan Taloyhtiön Digiopas, joka avaa tarkemmin datan ja sen keräämisen mahdollisuuksia yksityisyyden suojan huomioiden. Hanke toteutetaan 6Aika-ohjelman rahoituksella.
