Tällä palstalla vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee Vuosaaren merkittäviä luontokohteita sanoin ja kuvin.
Niemen suosittu uimaranta.
Ramsinniemestä etelään on Kallahdenniemi. Niemen tyvellä Isossa Kallahdenpuistossa on pieni purolähde, yksi harvoista luonnontilaisista Helsingissä. Vesi maistuu hyvältä, joskin rautaiselta. Kallahdenharjun tyvellä on Heposaarenniemi, jossa on mukavaa tervaleppäkorpea rentukoineen. Palokärjen pesä on usein ollut tällä alueella, myös lehtopöllö on ruokkinut Heposaarenniemellä poikasiaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Isossa Kallahdenpuistossa on harvinainen purolähde.
Kallahdenniemi muodostuu pääasiassa jopa yksiviivaisen tasaisesta mäntyharjusta – kuin pieni Punkaharju, voisi sanoa. Harju on kokonaisuudessaan noin 100 kilometriä pitkä ja ulottuu Hyvinkäälle asti. Harjun reunoilla olevat hiekkarannat ovat puolestaan jäätikköjoen deltaa eli suistoa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Mustataplatokkotiira.
Kallahdella on siis mäntyjä, suunnilleen 150-vuotiaita, osa isoja ja osa jäänyt harjun karuuden vuoksi pienemmäksi. Keloja on runsaasti maassa ja pystyssä. Täällä kuvataan paljon erämaa-henkisiä elokuvia ja mainoksia.
Kallahden harjun tyvi, rantaniitty ja harjua ympäröivä merenpohja ovat Natura 2000 -aluetta. Harju jatkaa matkaansa merelle, etelään, kohti Isoa Leikosaarta ja päättyen Kutusärkkään. Rannalla, niin maalla kuin vedessäkin, on paljon erikokoisia siirtolohkareita, myös Viipurin rapakivigraniitista. Läheisiin Ahvensaariin voi saapastella merenkorkeuden ollessa puolisen metriä miinuksella.Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Rapakiveä.
Delta-alueella, eli hieman itään ja kohti kärjen Kuningatarta on kasvillisuudeltaan merkittävä merenrantaniitty. Meri nousee niitylle säännöllisesti kovien länsituulten aikaan pitäen kasvillisuuden omanlaisenaan, erilaiset suolakkokasvit viihtyvät täällä. Meren rannat kukkivat parhaiten keskikesällä, jopa elokuussa. Heinäsirkkojakin on, esimerkiksi isoja suoheinäsirkkoja ja kaislahepokatteja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Palokärkikin pesii alueella.
Matalan veden alue Kallahdenniemen ympärillä alue on muuttolintujen ruokailualuetta. Syksyllä tai keväällä voi katsella lapasotkia, ohi lentäviä hanhiparvia tai puissa vipeltäviä pyrstötiaisia. Pikkujoutsenia, kahlaajia, merihanhia ui keväisin, aamun rauha on paras hetki lintujen katseluun. Käpytikkoja on paljon, palokärkipari. Kärjessä eli Kuningattaressa on pieni runsaamman lahopuun alue pähkinäpensaineen.
Teksti ja kuvat: Antti Koli
(Kirjoittaja on vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja)
