Aina jonkun mielestä on liian paljon liian vähän tai ei ollenkaan. Tästä on hyvä keskustella, jos pystyy.
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua Helsingin kaupungin rakentamissuunnitelmista. Tästä tulee vain mieleen rahan perässä juokseminen ajattelematta esimerkiksi luontoa, palveluja, liikennettä.
Minua on kiinnostanut Rastilan upean leirintäalueen kohtalo. Olen ymmärtänyt, että se pysyy paikallaan, kunnes löytyy joku toinen paikka? Miksi?
Minusta Rastila on ainutlaatuinen leirintä- ja matkailualue, tällaista vastaavaa saa hakea koko Euroopasta. Missä pääsee metrolla pääkaupungin keskustaan 20 minuutissa, ostosmahdollisuudet ovat lähellä (Columbus) tai lähikauppa, uimaranta, ravintola ja niin edelleen? Eipä taida löytyä.
Rastilaa pitää kehittää muun muassa rakentamalla uusia mökkejä (tilaa on), joissa on suihkut, wc, pieni keittiö, jääkaapit sekä verkkoyhteys. Vanhoja mökkejä voi hieman uudistaa, mutta alueella saa olla erihintaisia majoitusvaihtoehtoja.
Helsinkiä kuulemma kehitetään avoimeksi ympäristöystävälliseksi kaupungiksi? Silti halutaan ”rahan” voimalla rakentaa asuntoja keskelle hienointa luontoa.
Onkohan koskaan kyselty asiakkailta koti- että ulkomaalaisilta, mitä mieltä he ovat Rastilasta? Minä olen jutellut esimerkiksi saksalaisten ja ranskalaisten kanssa metrossa ja kaikki ovat kehuneet paikkaa juuri muun muassa sijaintinsa vuoksi.
Kysymys kuuluu, kiinnostaako tämä esimerkiksi Visit Helsinkiä, jonka pitää markkinoida kaupunkia?
Näillä ajatuksilla jättäkää Vuosaaressa tilaa luonnolle eikä rahalle.
Kaj-Erik Fohlin
