Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Kuningattaren ahdinpartaa ja rakkoleväkasvustoa samassa kuvassa. Ahdinparta on rehevöityneen vesistön indikaattori ja rakkolevä taas puhtaan veden ilmentäjä, indikaattori.
Tuntuu vaikealta ajatella, kuinka rikasta ja monipuolista elämää löytyy merenpinnan alta. Koralliriuttojen elämää seuraamme harva se päivä televisiosta, mutta samanlaista ”taistelua” se on Suomenlahdellakin.
Ahdinparrat muodostavat rantavyöhykkeen ja siitä alaspäin tulee rakkolevävyöhyke, joka on monivuotinen kasviryhmä. Levät tarjoavat suojapaikan monenlaisille eliöille, kuten kaloille, hankajalkaisille ja simpukoille.
Tulevaisuudessa myös ravintona ihmisille. Ihminenhän on kaikkiruokainen. Olemme tainneet unohtaa sen. Aliravitsemukseen kuolee miljoonia ihmisiä vuodessa. Korjaamme ongelmamme ”yhdennellätoista” hetkellä, juuri ennen kuin se on myöhäistä. Miksi meidän tarvitsee syödä brasilialaista nautaa tai uusiseelantilaista karitsaa, kun voisimme herkutella leväkakuilla, katkaravuilla tai simpukoilla? Kaviaari, sammen mäti, on arvossa arvaamattomassa, hauen ja muikun mäti ovat samanarvoista. Hauen mäti petokalana sisältää tiettyjä vaaroja.
Rakkolevävyöhyke (Fuscus vesiculosos) on Itämeren runsasravintoisin vyöhyke. Sinilevät ja ahdinparrat (Gladophora glomerata) tarjoavat suojaa pikkukaloille sun muille.
Kaikkia levälajeja ei vielä edes tunneta. Rakkolevät ovat arvokas ravinnonlähde vielä kuoltuaankin. Rannoille ajautunut levävalli on kuin komposti. Se tarjoaa monille pieneliöille ja muuttolinnuille ruoka-aitan ja maaduttuaan muhevaa maata. Kaikki luonnossa käytetään hyväksi.
Elämä maapallolla on alkanut merestä, se on biodiversiteetin ja lajien kehittymisen synnyinpaikka. Merivirtojen muutokset vaikuttavat ilmastomme muutoksiin enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ne aiheuttavat jääkausia ja lämpökausia myrskyineen kaikkineen.
Viikin puhdistamon valmistuttua ja päästövesien ohjauduttua Katajaluodon paikkeille 20 metrin syvyyteen merivirtojen vietäviksi mikromuoveista poistui 99 prosenttia. Näin Vuosaaren rantavedet ovat alkaneet puhdistua. Vuosikymmeniin ei rakkolevää ole tavattu näillä rannoilla kuten nykyisin. Tänä vuonna tosin sinileväkukinnot ovat vaarana ulkoilijoille, niin koirille kuin ihmisillekin. Tulevaisuudessa ”koronamaskit” vaikuttavat vielä sadan vuodenkin kuluttua väärin kompostoituneina ekosysteemissä mikromuoveina.
Markku Piipponen
