Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Syksyistä väriloistoa järviruokokasvustossa.
Järviruoko on koko maapallolle levittäytynyt ruokokasvi. Se esiintyy myös suomenkielisestä nimestään huolimatta murtovedessä, kuten Porvarin- ja Vartiokylänlahdilla.
Järviruoko (Pragmites australis), toiselta nimeltään ryti, on ruokokasvi, joka levittäytyy rehevävetisille lahdelmille laajoina kasvustoina etupäässä suvuttomasti. Yksi kasvusto voi olla useiden hehtaarien laajuinen.
Ruovikot ovat luoneet oman biotooppinsa ja eläimistönsä. Esimerkiksi monet linnut ovat täysin riippuvaisia järviruokokasvustoista, viiksitimaleista ruskosuohaukkoihin. Ruoko- ja rytikerttusista puhumattakaan. Myös laiduntamisen vähentyminen on edesauttanut kasvustojen levittäytymisessä.
Järviruokoa ihminen on käyttänyt monenlaisiin tarkoituksiinsa, himmeleistä lämmöneristykseen ja rakentamiseen sekä lankojen värjäämiseen. Kasvi kasvaa yli kolmemetriseksi ja aikoinaan se niitettiin käsin ja syötettiin karjalle. Nykyisin turpeennostosta vapautuneita koneita voisi käyttää järviruokokasvustojen leikkaamiseen. Samalla ennallistettaisiin perinnemaisemaa ja luotaisiin vaihtelevuutta yksilajiseen ”järviruokomuuriin”.
Jokainen järviruokokasvusto vaatisi oman suunnitelmansa, jossa tulisi huomioida myös muun muassa hyönteisfauna. Lajien monipuolisuuden kannalta ja rehevöitymisen estämiseksi tulisi leikatut kasvustot kerätä talteen parempaa käyttöä varten.
Markku Piipponen
