Aurinkolahden peruskoulu.
Koulujen sisäilmaan liittyvät kysymykset puhuttavat. Lapset viettävät huomattavan osan päivästä kouluympäristössä. Näin ollen ei ole yhdentekevää millaisissa olosuhteissa lapset opiskelevat. Tästä johtuen on tärkeää selvittää koulurakennuksen ja -ympäristön olosuhteita, näiden olosuhteiden vaikutuksia lasten oppimiskykyyn ja terveyteen sekä löytää ratkaisuja edellä mainittujen asioiden edistämiseksi.
Mukana 4 000 oppilasta ja 10 koulua
Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus käynnistää elokuussa Kouluympäristö ja terveys (InChildHealth) -tutkimuksen yhdessä Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen tutkimusryhmän sekä Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja Ilmatieteen laitoksen kanssa elokuussa 2024. Tutkimukseen kutsutaan mukaan reilut 4 000 1.–6-luokkien oppilasta kymmenestä eri puolilla Helsingin kaupunkia sijaitsevasta peruskoulusta. Tutkimus toteutetaan kouluvuoden 2024–2025 aikana.
Tutkimukseen osallistuvat: Arabian peruskoulu, Paloheinän ala-asteen koulu, Kankarepuiston peruskoulu (Jakomäen sydän), Ruoholahden ala-asteen koulu, Roihuvuoren ala-asteen koulu, Aurinkolahden peruskoulu, Kulosaaren ala-asteen koulu (Kulosaaren korttelitalo), Haagan peruskoulu, Ressun peruskoulu ja Snellmanin ala-asteen koulu. Tässä tapauksessa tutkimuksen kohteena ovat Aurinkolahdessa pääkoulun (Aurinkokoulu, Iiluodonpiha 1) 5.–6.-luokkalaiset.
Hankkeessa tutkitaan poikkeuksellisen laaja-alaisesti koulujen sisäilman laatutekijöiden yhteyttä hyvinvointiin ja oppimiskykyyn sekä pyritään löytämään ratkaisuja lasten sairastuvuuden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Miten sisäilma vaikuttaa oppilaisiin?
Tutkimuksessa selvitetään kouluympäristön sisäilman laadun vaikutusta lasten hengitystieinfektioiden esiintymiseen, hengitystie-, silmä-, iho- ja yleisoireisiin sekä astmaan. Lisäksi tutkitaan miten sisäilma vaikuttaa lasten oppimiseen, muistiin ja keskittymiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää ja tarjota käytännön ratkaisuja, joilla oppimisolosuhteita voidaan kehittää niin, että ne vähentävät sairastavuutta sekä edistävät kouluviihtyvyyttä ja oppimiskykyä.
Kyselyjä, mittauksia ja testejä
Lasten terveyteen liittyvää aineistoa kerätään monipuolisesti kyselylomakkeiden, rekisteritietojen, nenätikkunäytteiden ja uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) -mittausten avulla.
Oppimisen, muistin ja keskittymiskyvyn selvittämiseksi osa lapsista kutsutaan kognitiivisiin testeihin. Henkilökohtaisen ilmansaastealtistuksen selvittämisen ohella myös koulun lähiympäristön keskeiset päästö- ja melulähteet kartoitetaan.
