Petri Nurmi.
Meri-Rastilassa asuvalla filosofian maisteri, kirjailija Petri Nurmella on vankka kokemus vankeinhoitoalasta, sillä hän on työskennellyt alalla parikymmentä vuotta ja toimii nykyisin Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisena työsuojelupäällikkönä.
– En koskaan ajatellut päätyväni turvallisuusalalle. Sen sijaan ajattelin ajautuvani jonnekin Haaparantaan kulttuurisihteeriksi. Se oli paljon todennäköisempi skenaario. Päädyin kuitenkin Keravan nuorisovankilaan opinto-ohjaajaksi. Se oli kova paikka toisena työpäivänä vetää päihderyhmää joukolle nuoria vankeja, jotka eivät olleet tottuneet ottamaan vastaan käskyjä, Petri Nurmi muistelee uransa alkua vankiloissa 2000-luvun alussa.
Myöhemmin Nurmi sai pestin Seutulaan avovankilassa, jonka sulkeuduttua vuonna 2009 siirtyi pidemmäksi aikaa Suomenlinnan avovankilaan töihin.
Vankila yhteiskunnan näköalapaikkana
– Rikosseuraamuslaitos on näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisin kuin poliisi tai muut turvallisuusviranomaiset, me elämme vankien keskellä, kylki kyljessä. Siinä monenlainen ymmärrys kasvaa, että miten tämä maailma makaa, Nurmi pohtii työnsä parhaita puolia.
Nurmen mukaan rankinta hänen työssään on kaikenlaiset työyhteisöjen ilmapiiriongelmat ja ristiriitatilanteet, joissa työsuojelupäällikkö joutuu joskus toimimaan erotuomarina.
Vankeinhoito kriisissä
Suomen vankeinhoidon voidaan sanoa olevan kriisissä, sillä Suomen vankiloissa on suunnilleen 900 vankia enemmän kuin turvallinen taso sallisi, ja Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) vuoden 2025 henkilöstötutkimuksen mukaan sen henkilökunta työskentelee äärirajoilla.
– Nykyinen vaikea yliasutustilanne on poliittisen päätöksenteon seurausta. Kun tuomioita on kiristetty, seinät eivät ole pysyneet mukana. Vaikka monenlaisia riskiarvioita tehtiin etukäteen ja yritettiin ennakoida kasvavia vankimääriä, niin silti olemme päätyneet tähän tilanteeseen. Onneksi uusia vankilahankkeita on käynnissä, mutta tähän hetkeen ei ole välitöntä helpotusta, Nurmi toteaa haastavasta tilanteesta.
Vankilatyössä ei säikähdetä pienestä
Vankiloiden henkilökunnan ominaisuuksiin kuuluu se, ettei pienestä voi hetkahtaa.
– Meillä on aika vaikea olla töissä, jos säikähtää pienestä. Se on sikäli ammatinvalintakysymys. Viranomaisina meillä on myös vahva turva- ja tukiverkko uhkailujen ja väkivaltatilanteiden varalta, Nurmi miettii.
Vankilatyön suurimpana onnistumisenaan Nurmi pitää sitä, että oli yhtenä tekijänä tuomassa exit-toimintaa Suomeen.
– Exitillä tarkoitetaan viranomaisavusteista irtaantumista järjestäytyneestä rikollisuudesta. Myös kirjoistani on tullut lukijoilta palautetta, että ovat sitä kautta innostuneet hakeutumaan alalle.
Kirja-aiheet omasta elämästä
Petri Nurmelta on ilmestynyt kolme kirjaa Deadline Kustannuksen kustantamana: Vankilaromaani (vuonna 2022), Niin pitkälle kuin kongia riittää – Vankiladuunarin muistelmat (2023) ja Itsemurhakuningas (2024).
Kirjailijan ammatti oli ollut Petri Nurmen haaveena nuoresta asti kirjoittajaesikuvinaan Hunter S. Thompson, Petri Tamminen, Armas Alvari ja Jouko Turkka. Nurmelta on tähän mennessä ilmestynyt kolme kirjaa: kaksi rikollis- ja vankilamaailmaan sijoittuvaa romaania ja yksi työelämäkerta. Nurmi kirjoitti ensin kolme romaania pöytälaatikkoon, kunnes Vankilaromaanilla (2022) tärppäsi ja solmittiin julkaisusopimus Deadline Kustannuksen kanssa.
– En ollut tajunnut, että olin koko ajan istunut aiheen päällä. Minun tarvinnut kuin katsella ympärilleni ja kirjoittaa siitä, mitä näin, kuvailee Nurmi, joka on kahden teini-ikäisen pojan isä.
Palautetta laajalla skaalalla
Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristillä vuonna 2021 palkitun Nurmen vapaa-aika hulahtaa koko lailla kirjoittamiseen ja päämäärättömään kävelyyn ympäri Helsinkiä.
– Nämä kaksi ovat periaatteessa sama asia. Kävellessä synnytän kaikki ideani, Nurmi pohtii.
Vankeinhoidossa työskentelevä kirjailija on saanut työpaikallaan teoksistaan palautetta laidasta laitaan.
– Kirjoista saamani palaute on ollut etupäässä hyvää, mutta aina on niitäkin, jotka eivät tykkää. Kirjaileva virkamies koetaan vähän ongelmalliseksi, tai vähintäänkin hankalaksi. Oma urakehitykseni pysähtyi kirjojen kirjoittamiseen. Lasku on aina maksettava, Nurmi tuumii.
Seuraava kirja muistelmateos
Vuosaari-Seuran yhdistystoiminnassa mukana oleva viisikymppinen Nurmi käy päivittäin Vuosaaren uimahallissa, vierailee taajaan kirjastossa sekä kulkee pitkin Itä-Helsinkiä.
– Haluaisin kirjoittaa jotakin, mikä sijoittuisi vuosaarelaiseen maisemaan. Itse asiassa sellainen romaani on vähän jo kypsymässä, Vuosaaren luonnosta ja merellisyydestä nauttiva Nurmi toteaa.
Nurmen mielestä faktan kirjoittaminen on monin verroin helpompaa kuin fiktion, ”sillä fakta toimii hengähdystaukona ankaraa pohdintaa vaativan fiktion kirjoittamisen välissä”. Joulukuussa 2026 julkaistaan seuraava Nurmen kirja, joka on tällä kertaa vankilamaailmaan sijoittuva muistelmateos.
– Siinä pääsee ääneen kollegani. He kertovat anekdootteja, hauskoja sattumuksia ja kommelluksia työuransa varrelta. Mukana on myös joitakin omiakin muisteloita, joita en ole aiempiin kirjoihini saanut mahtumaan, Petri Nurmi paljastaa.
Haastattelu: Antti Honkanen
