Emilia Nojonen on asunut kohta kaksi vuotta Vuosaaressa. Kuva: Anna-Maria Viksten
Emilia Nojonen, artistinimeltäsi Liila Sival, kerro lyhyesti itsestäsi ja elämästäsi.
– Olen 29-vuotias laulaja, säveltäjä, sanoittaja, musiikkituottaja ja laulunopettaja. Olen kotoisin Jyväskylästä, ja muutin Helsinkiin Sibelius-Akatemian opintoja varten vajaat kymmenen vuotta sitten. Vuosaaressa olen asunut kohta kaksi vuotta. Vapaa-ajallani rakastan seikkailla metsässä, uida, lukea kaunokirjallisuutta ja hengailla kotona kumppanini kanssa.
Missä muualla kuin Vuosaaressa olet asunut, miksi olet muuttanut Vuosaareen?
– Asuin pitkään Kalliossa, mutta luonnon poissaolo alkoi tuntua kolkolta. Käännekohta oli, kun kävimme kumppanini kanssa Karkkilan metsässä viikonloppureissulla. Teimme nuotiolla ruuat, kävimme suihkussa ulkona ja tuijottelimme puita riippumatossa. Aloin muistaa, miten paljon parempi olo luonnon ääressä on. Kun kerran havahduin luonnon poissaoloon kotini ympäristössä, sitä ei pystynyt enää olla huomaamatta.
Minua alkoi kiinnostaa Vuosaari, koska Uutela oli ollut minulle pitkään rakas paikka ja koska täällä on paljon luonnontilaista metsää. Niin muutimme kumppanini kanssa Vuosaareen, jossa olemme viihtyneet ihan valtavan hyvin.
Oletko käynyt päiväkotia, kouluja tai työskennellyt Vuosaaressa?
– Työskentelen laulunopettajana Vuosaaressa. Aiemmin työskentelin alueella myös iltapäiväkerhossa.
Mitä harrastat Vuosaaressa?
– Metsäreissuja, uintia ja marjastusta.
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Luonto! Varsinkin metsä ja meri. Olo kevenee ja mieli selkenee heti, kun pääsee kunnon metsän rauhaan.
Onko Vuosaaressa jotakin kehitettävää?
– Enemmänkin toivon, ettei sitä kehitetä liiallisella vauhtisokeudella. Se, että täällä on oikeaa, luonnontilaista metsää puupeltojen sijaan, on ihan mieletön voimavara ja valitettavan harvinaista. Luonto on meidän valttikorttimme, sen perässä itsekin tänne tulin.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Kampelassa ja Villa Ullaksessa on aivan ihana tunnelma. Myös Vuosaaren kirjasto ja uimahalli ovat hyviä. Ihan lempipaikkojani ovat luonnonsuojelualueet, kuten Kallahdenniemi ja Uutela.
Mikä on mieleisin muistosi Vuosaaresta?
– Vaikea valita, mutta varmaan joku kesän uintireissuista. Ensin käyskentely metsäpolulla ja sitten pulahdus mereen, aalloissa leikkiminen, kimmeltävä merenpinta ja horisontissa näkyvät puut.
Teetkö musiikkia Vuosaaressa? Onko täällä jotakin, mistä saa voimaa tai ideoita musiikin tekemiseen?
– Teen musiikkia kotistudiossani. Luonnossa käyskentely palauttaa kehon tilaan, jossa mieli pääsee vaeltelemaan päämäärättömästi ja ideoille tulee tilaa. Luonto myös palauttaa parhaiten, kun työskentelyputki on käynyt liian pitkäksi.
Kerro musiikkiurastasi.
Emilia Nojonen ammentaa musiikkiinsa voimaa luonnosta. Kuva: Anna-Maria Viksten
– Musiikki on aina ollut minulle henkireikä, sellainen paikka, jossa mikään tunne ei ole liikaa. Lapsena lauloin ja säestin pianolla poppinuottikirjoja läpi joka päivä. Tein omia, vähän muunneltuja versioita kappaleista.
Hieman yli 10-vuotiaana sävelsin ekan oman biisin ja häkellyin, että näitäkö voi vain tällä lailla tehdä itse, tämähän on ihan mahtavan tuntuista. Siitä asti säveltäminen on ollut tärkeä osa elämääni.
10-vuotiaana aloitettu pianoharrastus jatkui myös läpi teinivuosien, ja olin täysin hurahtanut impressionistiseen musiikkiin. Parikymppisissä aloitin jazzmusiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa laulu instrumenttinani. Opintojeni aikana kävin vaihdossa myös Los Angelesin USC:ssä.
Musatuotanto tuli elämääni koronan alussa, kun oli kauhea vimma säveltää eikä pianoa ollut lähettyvillä. Piti tehdä biisi läppärillä, käyttää näppäimistöä koskettimina ja lähteä siitä liikkeelle. Musiikkituotanto tarjosi loputtoman määrän mahdollisuuksia. Vihdoin pystyin toteuttamaan visioita loppuun asti, luomaan kokonaisia maailmoja juuri sellaiseksi kuin tuntui hyvältä.
Nykyään tekemiseni liikkuu niin jazzmusiikin kuin elektronisenkin musiikin maailmoissa, ja metodit vaihtelevat projektin mukaan. Musiikillisia esikuviani ovat muun muassa Kate Bush, Sarah Vaughan, Radiohead, Erykah Badu ja Moses Sumney.
Mikä musiikin tekemisessä on parasta, entä mikä on haastavinta?
– Parasta on se, kun lapsenomainen innostus, hämmästys ja flow-tila vievät mukanaan ja voi päästää irti älyllisen mielen rasitteista.
Haastavinta on sitten kaikki sen jälkeen tuleva, se tekninen nyhväys, jota teen kyllä paljon – en ole perfektionisti, mutta ajattelen, että teoksen pitää tuntua juuri oikealta. Juuri oikea ei tarkoita virheetöntä. Mutta täytyy tuntea, että juuri tällaiseksi tämä kyseinen teos halusi kasvaa, ja nyt voin päästää siitä irti.
Artistinimeltäsi Liila Sival ilmestyi 13.11.2026 …But I Won’t Speak Before Bloom -debyyttialbumi Flame Jazz Recordsilta. Kerro tuosta levystäsi.
Emilia Nojosen, artistinimeltään Liila Sivalin …But I Won’t Speak Before Bloom -albumin keskeisinä teemoina ovat pieleen mennyt rakkaus- ja ihmisen luontosuhde. Levyä voi kuunnella musiikin suoratoistopalveluissa, esimerkiksi Youtube Musicissa: https://music.youtube.com/playlist?list=OLAK5uy_lubI3f2MBUG8c4C9bdYm7qHVmWpCFX1ic
– Levy on sellainen unenomainen seikkailu metsän halki, missä kertoja pohdiskelee pieleen mennyttä rakkaussuhdetta. Teemaksi nousee kärsivällisyys rakkaudessa, tai pikemminkin sen puute.
Tärkeä aihe on myös se, miten luonnossa asiat tuntee rehellisemmin ja selvemmin. Vaihto-opiskellessani Los Angelesissa näin asuntolani ikkunasta vain tekonurmea, ja metsä oli kauempana kuin koskaan ennen. Näin ympärilläni, että ihmiset olivat jotenkin erilaisia palattuaan metsäreissuiltaan. Tuntui että kaupungin hälinän poissaolo teki heille hyvää. Sydän oli enemmän auki, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Palattuani Suomeen sain valtavasti lohtua luonnosta vaikeana aikana.
Tämä levy on sellaista aika pidäkkeetöntä koko tunteiden kirjon läpi käymistä luonnon ääressä, syvällä metsän siimeksessä, missä kukaan ei kuule. Tai no, nyt kuulee, ja se on jännittävää. Hyvällä tavalla.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuvat: Anna-Maria Viksten
Mikä tämä on?
Painike lisää tämän sivuston suosikkilähteeksesi Google-haussa, ja Google nostaa sen jälkeen sivuston juttuja useammin uutisnostoissasi ja tekoälyvastauksissa. Googlen omissa asetuksissa ominaisuus kulkee nimellä ensisijaiset lähteet. Valinta on maksuton, koskee vain omaa Google-tiliäsi, ja sen voi poistaa milloin tahansa.
