Nuorisotalo Merirastin parveke viitannee Romeon ja Julian tarinaan. Kuva: Anna-Maija Virta
Meri-Rastila suunniteltiin, 1980-luvulle tyypillisesti, puistolähiötä jonkin verran kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi arkkitehti Vesa Jakkulan toimiessa asemakaavoittajana. Alue rakennettiin 1990-luvun alussa. Vuosaari-lehden viime numerossa (15/2019) kerroin, kuinka postmodernistinen tyylisuuntaus vaikutti Meri-Rastilan syntyvaiheissa: Taloissa näkyy klassisia piirteitä ja alueen tuntomerkkejä, meri- ja purjehdusaiheita. Myös Alvar Aallon arkkitehtuuri ja tämän ihailema Italia ovat selvästi havaittavissa rakennuksissa. Viime numerossa tarkasteltiin Merirasti-kappelia, nyt ovat vuorossa ostoskeskus ja Merirasti-korttelitalon toinen rakennus, jossa ovat päiväkoti, koulu ja nuorisotalo.
Korttelitalo Merirasti
Merirasti-kortteli suunniteltiin alueen toiminnalliseksi ja arkkitehtoniseksi keskukseksi. Yhtenä lähtökohtana oli luoda muusta ympäristöstä eroava rakennusryhmä, joka korostaa sen asemaa kaupunkikuvassa. Sillä on ollut suuri merkitys alueen identiteetin rakentamisessa. Alvar Aallon toimistossa 20 vuotta työskennellyt, tunnettu arkkitehti Kaarlo Leppänen suunnitteli sen vuosina 1991–93. Piha-alueen suunnitteli maisema-arkkitehti Camilla Rosengren.
Päiväkoti, koulu ja nuorisotalo liittyvät ketjumaisesti toisiinsa muodostaen rakennusrintaman Fokkatorilta Meri-Rastilan torille. Alvar Aallon arkkitehtuurin perinne näkyy tässä rakennuksessa erityisen selvästi. Juhlasalin viuhkamainen muoto, sisäänkäyntikatos ja nuorisotalon kokoontumissalin kattomuoto muistuttavat Aallon arkkitehtuurin aiheita. Aallon vaikutusta on myös rakennusten huolellisessa sovittamisessa ympäröivään luontoon.
Koulun Jaluspolun puoleista julkisivua leimaa voimakkaasti esiin työntyvä puurakenteinen räystäsmuoto. Torin puoleista kulmaa puolestaan dominoi yksittäinen parveke, jossa on puinen katos. Samankaltainen julkisivua hallitseva parveke on myös Aallon suunnittelemassa Jyväskylän työväentalossa (1925). Onko parveke mahdollisesti tarkoitettu puheen pitämiseen toriväelle? Vai viittaako se kenties Julian parvekkeeseen Veronassa, jonne sijoittuu William Shakespearen näytelmä Romeo ja Julia? Näin voi olla, koska se on nimenomaan nuorisotalon seinässä.
Ostoskeskuksen pylväät on koristeltu airon lapoja muistuttavilla päillä ilmentämään Meri-Rastilan merellistä luonnetta. Kuva: Anna-Maija Virta
Meri-Rastilan ostoskeskus
Sakari Laitinen (1937–2015) suunnitteli Meri-Rastilan ostoskeskuksen vuonna 1987, ja se valmistui vuonna 1992. Laitinen oli työskennellyt opiskelijaharjoittelijana useissa arkkitehtitoimistoissa, mm. Alvar Aallon toimistossa. Hän kunnioitti mestaria suuresti, vaikka kuului Aallon ateljeen vastaleirinä tai -koulukuntana pidettyyn ns. konstruktivistiryhmään. Yksityisenä arkkitehtina hän toimi vuosina 1973–97. Arkkitehdintyön rinnalla hänelle oli luonteenomaista kuvataiteen harjoittaminen, ja hän omistautui sille kokonaan vuodesta 1997 lähtien. Arkkitehtuurimuseossa järjestettiin hänen kuvallisia ja kolmiulotteisia konstruktioita esittelevä näyttely vuonna 2017.
Laitinen suunnitteli sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa lukuisia rakennuksia asuin-, liike- ja asemarakennuksista terveyskeskuksiin ja Karjalohjan lasikirkkoon. Vuosaareen hän on suunnitellut Meri-Rastilan ostoskeskuksen lisäksi päiväkoteja ja asuinrakennuksia, kuten Asunto-Oy Prammikujan Meri-Rastilassa. Vaikka hän liittyi 1960-luvulla kehittyneeseen konstruktivismiin, hänen arkkitehtuurinsa sisälsi aina useita rinnakkaisia pyrkimyksiä.
Emeritusprofessori Jere Maula on arvioinut Meri-Rastilaa esteettisenä kokemuksena. Hän piti kuitenkin Meri-Rastilan ostoskeskusta liian matalana, jotta se muodostaisi aukiolle seinämän, ja lisäksi rakennettuna aukioon nähden takaperin. Myös itse Laitinen oli ollut pahoillaan väärästä asemoinnista.
Ostoskeskuksen edessä kiertää avoin käytävä. Siitä minulle tulee mieleen Andrea Palladion (1508–1580) loggiat hänen suunnittelemissaan villoissa ja palatseissa. Pylväät eivät ole massiiviset kuin Palladiolla, mutta niissäkin on koristeellinen yläpää, kapiteeli. Kapiteeli muistuttaa minusta selvästi airon tai melan lapaa. Vapaasti tulkiten Sakari Laitinen kuvasi tällä tavalla ostoskeskuksessa Meri-Rastilan paikallista merellistä luonnetta.
Muut torin rakennukset
Ostoskeskuksen ja Korttelitalon väliseen kulmaukseen sijoittuu arkkitehti Esko Kahrin (s. 1940) suunnittelema entinen terveysasema. Hän on valinnut kolmikulmaisen etupurje- eli fokkakuvion merkiksi siitä, että rakennus sijaitsee merellisessä Meri-Rastilassa. Kuvio näkyy ovissa ja pääsisäänkäynnin katoksessa, missä fokka on ikään kuin lappeellaan. Sama kuvio toistuu Kahrin suunnittelemissa asuintaloissa terveysaseman vieressä.
Torin itä- ja pohjoislaidalle rakennettiin opiskelija-asuntoja. Ne ovat Arkkitehtitoimisto Juhani Väisänen Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Pentti Piha Ky:n suunnittelemia.
Säilyttäminen – täydennysrakentaminen
Meri-Rastilan torin rakennukset muodostavat kokonaisuutena dokumentin, joka kertoo aikakauden yhteiskuntaihanteista ja elämäntavoista. Lähivuosina torin ilme muuttuu, kun useat talot puretaan ja uusia rakennetaan tilalle. Purkaminen tulee vähentämään alueen omintakeisuutta.
On huolestuttavaa, että suhtautuminen perinnön säilyttämiseen on viime vuosina koventunut ja purkamiskynnys alentunut. Toivottavaa on, että päätös mahdollisista torin rakennusten purkamisista tehtäisiin monelta eri näkökannalta tarkkaan harkiten ja riittävin perustein ja että ei välttämättä mietittäisi ensimmäiseksi rakennuksen purkamista kokonaan.
Kaikilla ajanjaksoilla on arvonsa. Yhtä hyvin nuori kuin vanha rakennus saattaa olla merkittävä. Mutta osaammeko me vaalia viime vuosikymmenien lähiörakentamista? Se on liian lähellä, jotta osaisimme arvostaa sitä rakennustaiteena. Tuntuu siltä, ettei uusi sukupolvi koskaan arvosta edellisen tekemistä, vaan purkuvaara kohdistuu aina edellisen sukupolven aikaansaannoksiin. Kulttuurihistoriallisesti ja tutkimusten perusteella myös viihtyvyyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että asuinalueilla näkyy historiallinen kerroksellisuus.
Teksti ja kuvat:
Anna-Maija Virta,
Meri-Rastila
