Yksi viidestä vuonna 2024 perustettavista luonnonsuojelualueista on Meri-Rastilan luonnonsuojelualue. Kuva: Raisa Ranta
Helsingin kaupunki valmistelee tänä vuonna kolmen uuden luonnonsuojelualueen perustamista Mustavuoren ympäristöön Vuosaaren pohjoispuolelle. Myös eteläiseen Vuosaareen Meri-Rastilaan ja Länsi-Helsingin Taliin kaavaillaan luonnonsuojelualueita.
Helsingissä perustetaan joka vuosi vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Tavoite on määritetty Helsingin kaupunginstrategiassa 2021–2025. Luonnonsuojelualueiksi valmisteltavat kohteet perustuvat Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan (2015–2024).
Tänä vuonna valmisteilla olevat luonnonsuojelualueet ovat nimeltään Mellunmäen luhta, Meri-Rastilan luonnonsuojelualue, Mustavuoren eteläosa, Porvarinlahden eteläranta ja Talin luonnonsuojelualue.
Vuonna 2023 luonnonsuojelualueiden pinta-ala Helsingissä oli noin 1 424 hehtaaria, josta kolmannes oli vesipinta-alaa. Nyt valmistelussa olevien alueiden yhteispinta-ala on noin 129 hehtaaria.
Tarkoituksena on, että kaikki suunnitteilla olevat luonnonsuojelualueet säilyvät jatkossakin virkistyskäytössä.
Vuonna 2024 perustettavat luonnonsuojelualueet:
Mellunmäen luhta
Sijaitsee Mustavuoren luonnonsuojelualueen ja Kallvikintien välissä Mellunkylän ja Vuosaaren rajalla. Pinta-ala on noin 7 hehtaaria.
Maasto: alueen pohjoispuolisko on avoluhtaa, joka koostuu pääosin tiheästä luhtaniitystä. Märemmillä kohdin on laikkuja aitoa luhtaa. Niillä valtakasveina ovat vesisara, pullosara tai kurjenjalka ja luhtavilla.
Kasvillisuus: alueella on havaittu Helsingissä vaarantuneet mietotatar ja pikkutamara ja Helsingissä silmälläpidettävä mesimarja.
Eläimet: luhta-alueella erilaiset pensaikkolinnut ja yölaulajat ovat parhaiten edustettuina. Alueella on useana vuonna ollut silmälläpidettävän luhtahuitin tai vähälukuisen ruisrääkän reviiri.
Mustavuoren eteläosa
Sijaitsee Vuosaaressa Mustavuori–Porvarinlahden luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Pinta-ala on noin 29 hehtaaria.
Maasto: alue koostuu keskeisiltä osiltaan kallioisesta metsämaastosta sekä ruovikkoisesta Porvarinlahden perukasta ja rantametsästä, joka kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Itäosassa on hienoa vanhaa hakamaata. Alueella on kaksi lähdettä.
Kasvillisuus: alueen länsiosasta löytyy kallio, jonka lajistoon kuuluu muun muassa silmälläpidettävä ahokissankäpälä ja Helsingissä erittäin uhanalainen valkolehdokki. Voimalinjan läheisyydessä kasvaa muun muassa ketonoidanlukkoa ja kartioakankaalia sekä Helsingissä erittäin uhanalaista keväthanhikkia. Vanhoissa kalkkilouhoksissa kasvaa kalkkia suosivia sammalia.
Eläimet: Pesimälinnustoon kuuluvat pyy, kehrääjä ja pikkusieppo, jotka ovat Helsingissä harvinaisia. Mustavuoren eteläosa on arvokas matelija- ja sammakkoeläinkohde. Itäosan metsät ovat arvokkaita lepakkoalueita.
Porvarinlahden eteläranta
Sijaitsee Vuosaaren sataman pohjoispuolella kummallakin puolen Porvarinlahtea. Pinta-ala on noin 42 hehtaaria.
Maasto: alue on keskeisiltä osiltaan metsämaastoa, rantaniittyä ja Porvarinlahden ruovikkoista vettä. Vesialue kuuluu Mustavuoren lehdon–Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen.
Kasvillisuus: alueella on merenrantaniittyjä ja -luhtia sekä kallioita ja niiden välisiä lehtoja ja lehtokorpia. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja siellä esiintyy useita Helsingissä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja.
Eläimet: Porvarinlahdella tavataan paljon erilaisia ruovikkolintuja. Pesimälinnustoon kuuluvat lisäksi muun muassa vaarantunut rastaskerttunen, lintudirektiivin laji kalatiira ja taantuneisiin vesilintuihin kuuluva nokikana. Porvarinlahti on tärkeä sammakkoeläinten ja matelijoiden elinalue.
Meri-Rastilan luonnonsuojelualue
Sijaitsee Vuosaaressa Vartiokylänlahden rannalla laajalla metsäalueella. Pinta-ala on noin 35 hehtaaria.
Maasto: Meri-Rastilan metsä on pääosin luonnontilaisen kaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta ja kalliometsää. Kallioiden välissä on muutama suopainanne. Metsäalueen lounaisosassa sijaitsee kolme muinaisrantakivikkoa. Näistä edustavin, Meri-Rastilan muinaisrantakivikko, on syntynyt 7 000–8 000 vuotta sitten, kun aallot hioivat jään tuomat kivet pyöreiksi ja huuhtoivat ne rantaan.
Kasvillisuus: alueen pohjoisosassa sijaitsevalla vetisellä suolla kasvaa muun muassa Helsingissä vaarantunut pyöreälehtikihokki. Ramsinkannaksen lehdossa kasvavat alueellisesti uhanalaiset lajit korpisara ja hentosara.
Eläimet: alueen länsiosa kuuluu Vartiokylänlahden tärkeään lepakkoalueeseen ja Vartiokylänlahden itäpuolinen metsä on linnustollisesti arvokas: siellä on pesinyt muun muassa pikkusieppo ja idänuunilintu.
Talin luonnonsuojelualue
Sijaitsee Pitäjänmäellä Talin kartanopuiston ja golfkentän läheisyydessä Pinta-ala on noin 16 hehtaaria.
Maasto: alue sisältää Mätäjokea ympäröivän lehtometsän ja siihen liittyvät luhta-alueet.
Kasvillisuus: Alueen länsiosassa on laaja alue Helsingissä harvinaista runsasruohoista ruokoluhtaa. Kurjenmiekan ohella ruohoisuutta edustavat muun muassa poikkeuksellisen runsas rantayrtti sekä myrkkykeiso ja rantanätkelmä.
Eläimet: Runsaan lahopuuston vuoksi alueella viihtyvät monet tikat, kuten harvalukuinen pikkutikka ja erittäin uhanalainen valkoselkätikka. Muita alueelle ominaisia lintulajeja ovat muun muassa viitakerttunen, luhtakerttunen, viitasirkkalintu ja kultarinta. Alue on myös hyvää lepakoiden saalistusmaastoa ja siellä on havaittu muun muassa harvinainen pikkulepakko.
