Rastilassa perheensä kanssa asuva Kim Kallström, 34, kuuluu harvalukuisten suomalaisten joukkoon, sillä hän tienaa elantonsa jalkapalloselostajana. Puotilassa ja Vartiokylässä suurimman osan elämästään asuneen Kallströmin karheaa ääntä voi kuulla esimerkiksi niin Mestareiden liigan kuin kotimaisen Veikkausliigan televisiolähetyksissä.
Ei ollut kaukana, että miehestä olisi tullut ammattijalkapalloilija, kun hän lähti Puotinkylän Valtista HJK:n kautta FinnPaan ja FC Jokereihin. Totisen jalkapalloilun piti loppua loukkaantumisiin, kun Kallström siirtyi B-juniori-ikäisenä FC Viikinkeihin, Tehtaanpuiston yläasteelta ja Vuosaaren lukiosta tuttujen kavereiden joukkueeseen.
– Olin pelannut huippuseuroissa ennen Viikkareita, ja siihen verrattuna FC Viikingit oli minulle enemmän hauskaa kentällä pitävä kaveriporukka. Hetken päästä huomasin, että meilläkin on kasassa kova joukkue, nousimme sekä B- että A-junioreissa Ykköseen. Lisäksi pääsin kokeilemaan FC Viikinkien miesten edustusjoukkueessa Ykköstä vuonna 2005. Viikko ekan miesten matsin jälkeen repesi takareisi ja aktiivinen jalkapalloiluni loppui siihen, muistelee puolustajana ja hyökkääjänä pelannut Kallström.
Hettarilta kauniita muistoja
Tehtaanpuiston yläasteen liikuntaluokan käynyt Kallström asui Kallahdessa 2010-luvun alussa muutaman vuoden. Nykyään partasuuhun voi törmätä Kallahden Villa Ullaksessa kahvilla tai Uutelan metsässä salapaikassaan samoilemassa. Mies juoksee lenkkejä ja pelaa yhä harrastesarjassa jalkapalloa, kunhan jalat ovat kunnossa – tälläkin hetkellä polvivaivat estävät pelaamisen. Kallströmin paras muisto Vuosaaresta liittyy jalkapalloon sekin.
– Olikohan A-junioreiden Ykkösessä, kun aurinkoisena päivänä Heteniityn monttuun asteli Turusten veljesten kova KooTeePee Kotkasta, ja meidän Viikkareiden kaveriporukka voitti sen ottelun, Kallström hymyilee.
Ammattiurheilijan elämä ei kiinnostanut
Vaikka Kallström oli itse lahjakas pallon kanssa ja 12-vuotiaana kirjoitti omaksi ilokseen HJK:n Mestareiden liigan vieraspeleistä otteluraportteja, ei Kim itse koskaan ajatellut, että jalkapallosta tulisi hänelle ammatti. Nuorukaista ei kiinnostanut ammattipelaajan kurinalainen elämäntyyli ja kova työnteko, enemmän kiehtoi jalkapallo lajina, siispä oli luonnollista, että hän löysi lopulta ammatin futisympyröistä.
– Pyrin lukion ja armeijan jälkeen käsikirjoittajakouluun, jonne olin vähällä päästä. Työskentelin urheilumarkkinoinnin parissa ja työkaverini vinkkasi, että kaltaiseni tarinoitsija voisi yhdistää kaksi intohimoa eli urheilun ja kirjoittamisen. Siispä kävin Helsingin Evankelisen opiston urheilutoimittajan linjan, jossa luotiin tälle työlle pohja.
Huuhkajien matkassa
Kallström on työskennellyt free lancer -urheilutoimittajana vuodesta 2010. Samoihin aikoihin hän alkoi kiertää miesten jalkapallomaajoukkueen mukana taustatoimittajana, joten maailman eri kolkat ovat tulleet Huuhkajien mukana tutuiksi. Kallströmille ikimuistoisin paikan päällä nähty Huuhkajien ottelu on Espanja – Suomi eli Gijonin ihme vuonna 2013, jolloin Suomi venyi 1–1-tasapeliin FIFA-rankingin ykkösmaata vastaan.
– Olen nähnyt aitiopaikalta myös monia Huuhkajien pohjanoteerauksia, kuten esimerkiksi 2–0-tappion Moldovalle EM-karsinnoissa vuonna 2010. Mutta onneksi viime vuosina olen todistanut enemmän hienoja matseja ja saavutuksia, suurimpana palkintona ehkä EM-kisapaikan lunastus, 1-vuotiaan Felipe-pojan isä innostuu.
Korona keskeytti työt
Valitettavasti korona siirsi Suomelle historiallisia EM-kisoja, myös Kallströmin työt loppuivat keväällä 2020 pariksi kuukaudeksi kuin seinään pandemian jyllätessä ympäri maailmaa. Kun vielä hänen vaimonsa Maarit Korhonen työskentelee samalla alalla, tilanne näytti pahalta, mutta siihen auttoivat luova asenne ja vuosien aikana sukanvarteen kerätyt säästöt.
– Sarjat menivät kiinni, eikä selostuksia ollut, niskassa asuntolaina ja kotona pieni lapsi, siispä aloin tehdä esimerkiksi podcasteja ja vietin pojan kanssa tärkeitä hetkiä. Olin myös Postiin yhteydessä, jos ottaisivat vanhan duunarinsa hetkeksi taas takaisin ajamaan pakettiautoa. Postille ei tarvinnut palata, kun sarjat onneksi aukaistiin, tällä hetkellä töitä on taas paljon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Haasteena tyhjät katsomot ja VAR
Oman haasteensa selostuksiin on tuonut se, että melkein kaikki ottelut pelataan tällä hetkellä tyhjille katsomoille. Kallström imee työssään fiilistä yleisöstä ja nyt se on tiessään, tosin osassa sarjoista käytetyt keinotekoiset katsomoäänet tuovat asiaan hieman helpotusta. Koronan lisäksi viime vuosien selostajalle haasteita aiheuttanut asia on VAR-videotarkistus.
– Työni on kertoa katsojalle, oliko nyt esimerkiksi käsivirhe rangaistusalueella. Saatan tulkita toisella tavalla kuin videotarkistus, jolloin työni spontaanius kärsii. Esimerkiksi Espanjassa monet pelaajat eivät tunne kunnolla nykyisiä käsisääntöjä, joten epäselviä tilanteita hinkataan videolla usein, Kallström harmittelee.
Kallström luettelee parhaiksi puolikseen selostajana sen, että hän on aidosti innostunut työstään, intohimo jalkapalloa kohtaan on aitoa, myös lajituntemuksesta on ollut hyötyä.
– En kannata seurajoukkueista kuin FC Viikinkejä, eli pystyn aika objektiivisesti kritisoimaan eri joukkueita. Siitä tulee välillä intohimoisilta kannattajilta tiukkaa kritiikkiä, mutta se on mielestäni ammattitaitoa – selostajan ei pidä olla selostuksissaan kannattaja, Kallström sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Kielioppi haltuun
Kallströmin näkökulmasta jalkapalloselostajan haastavin homma on selostaa peliä, jossa ei tapahdu mitään. Silloin tarvitaan knoppitietoa, jota imetään katsomalla oppimielessä muita otteluita ja lukemalla Googlen käännösohjelman avulla vaikkapa sveitsiläisen ja romanialaisen sanomalehden urheilusivuja, kuten Kallström taannoin teki ennen Eurooppa-liigan ottelua Young Boys – CFR Cluj.
– Suurin kehityskohde minulla on suomen kieli, eli se, että nopeassa tahdissa ja innostuneenakin pitäisi osata puhua selkokieltä ja käyttää vaikkapa oikeita sijapäätteitä.
Kallström saa eniten yleisöpalautetta pelaajien nimien lausumisesta.
– Myös jalkapallotuomarit antavat usein palautetta, jos en ole tulkinnut oikein sääntöjä, mutta kaikki tällainen palaute on aina tervetullutta, jotta homma sujuu jatkossa paremmin, Eurooppa-liigan finaalin vuonna 2018 selostanut Kallström sanoo.
Rakas Veikkausliiga
Suomen kielen lisäksi lähellä Kallströmin sydäntä on kotimainen Veikkausliiga, jota hän on selostanut jo lukuisia kausia televisiolähetyksiin. Viime kauden Stadin derby, jonka HIFK vei vaiherikkaiden jälkeen 4–3, oli yksi ikimuistoisimmista selostuspeleistä Kallströmille.
– Se peli sisälsi kaiken tarvittavan täydelliseen draamaan, ainoastaan koronan vuoksi puuttui täysi tupa. Huuhkajien menestyksen myötä maajoukkue on alkanut kiinnostaa suurta yleisöä, toivottavasti katsojia riittää jatkossa myös naisten ja miesten kotimaan sarjoihin, Kallström sanoo.
Kallström on päässyt työnsä kautta tutustumaan lukuisiin jalkapalloammattilaisiin, yksi oiva kanava tähän on ollut suositun Huucast-podcastin tekeminen. Maajoukkueen maalivahti Lukas Hradeckyn kanssa Bundes-Luke-podcastia tekevä Kallström ei tosiaan pelkästään selosta otteluita. Mieheltä käy sen lisäksi esimerkiksi video- ja valokuvaaminen, kirjoittaminen sekä kaikenlaiset editointityöt. Selostuspäivinään aina noin kahdeksan tunnin työpäiviä tekevän Kallströmin kotona ei juuri vapaa-ajalla jalkapalloa katsella.
– Kun vielä vaimokin työskentelee jalkapallon parissa, saamme duunissa aimo annoksen pallosta, Kim Kallström naurahtaa.
Unelmana arvokisoissa selostaminen
Toistaiseksi Kallström ei ole selostanut ammattimielessä muita urheilulajeja, mutta mies on vasta uransa alkutaipaleella.
– Arvostan suuresti selostajia, joilla on hallussa useita lajeja, joten olisi joskus hauska oppia selostamaan vaikkapa jääkiekkoa, Kallström pohtii.
Kim Kallströmin unelmana olisi selostaa Veikkausliigan derby FC Viikingit – HJK tai edes yksi jalkapallo-ottelu arvokisoissa. Huuhkajien viime vuosien hienot otteet ja pääsy EM-kisoihin ovat oiva näyte siitä, että unelmia kohti kannattaa pyrkiä, toivoa on aina. Kuinka sitten jalkapalloromantikko arvelee Suomelle käyvän tulevissa EM-kisoissa?
– Toki toivoisin, että Huuhkajat voittaa EM-kultaa, mutta jo pelkkä Venäjän tai Tanskan kaataminen alkulohkossa taitaa olla realistisempi toive, Kallström veikkaa.
Haastattelu: Antti Honkanen