Kalevi Lindén, kuinka kauan ja missä olet asunut Vuosaaressa ja mistä olet muuttanut tänne?
– Olen asunut Keulatiellä vuodesta 1950, perheeni muutti tänne Vartiokylästä ollessani ihan pieni. Isäni oli töissä ensin Mustavuorella Lohjan Kalkki Oy:n kaivoksella ja myöhemmin Sasekalla Kallahdessa. Asumme vaimoni kanssa Vuosaaressa, lisäksi poikani ja siskoni ovat yhä vuosaarelaisia.
Oletko käynyt kouluja tai työskennellyt Vuosaaressa?
– Kansakoulun kävin Heteniityntiellä, loput kouluista suoritin Helsingin keskustassa. Lisäksi olin Sasekan verstaalla jonkin aikaa metallihommissa, kunnes tehdas lopetti Vuosaaressa.
Mitä olet harrastanut Vuosaaressa?
– Lapsena uimme paljon ja aika usein Lokin hiekkakuopalla, joka sijaitsi nykyisen Vuosaaren McDonald’sin lähettyvillä.
Nykyään ulkoilen päivittäin Vuosaaren luontoalueilla, lisäksi marjastan ja sienestän tilaisuuden tullen. Olen myös Vuosaaren kirjaston ahkera käyttäjä, ilman kirjojen lukemista ei meinaa tulla uni iltaisin.
Poikani kautta olen myös vanhemmalla iällä ruvennut etsimään maastosta metallinpaljastimella entisaikojen esineitä. Paljastimella löysimme esimerkiksi vuonna 2011 Porvarinlahdelta noin 200-luvulta peräisin olevan kirveenpään, joka on luovutettu Museovirastolle. Suunnilleen 95 prosenttia kaupungissa metallinpaljastimella löytyvistä esineistä on pullonkorkkeja tai muita roskia. Pohjois-Karjalan korpimaisemissa tällaista ongelmaa ei ole, sieltä olemme löytäneet muun muassa myös Museovirastolle luovutetun riipuksen, joka saattaa olla viikinkiajalta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Parasta on se, että täällä on yhä paljon luontoa ja vapaita rantoja, joille kuka vaan saa mennä.
Onko Vuosaaressa jotain kehitettävää?
– Mielestäni täällä roskataan ihan liikaa. Jaksetaan viedä vaikkapa rannalle tavaraa, mutta sitten pois lähtiessä ne jätetään luontoon lojumaan.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Pidän esimerkiksi Ramsinniemessä ja Käärmeniemessä kävelemisestä. Myös omalla tontilla viihdyn.
Mikä on mieleisin muistosi Vuosaaresta?
– Kyllä parhaat Vuosaari-muistot sijoittuvat nuoruuteen, kun omat vanhempani olivat vielä elossa. Äitini menehtyi ollessani 16- ja isäni ollessani 20-vuotias.
Mitä ajattelet koronatilanteesta, miten se on vaikuttanut elämääsi?
– Korona ei onneksi ole ihmeemmin elämääni vaikuttanut, kun on saanut kulkea luonnossa vapaasti ja kaupassakin on päässyt käymään.
Haastattelu ja kuvat: Antti Honkanen