Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Ruostenopsasiipi kirsikan hedelmällä.
Ruostenopsasiipi on viimeisenä kuoriutunut ensimmäisen sukupolven päiväperhonen. Se talvehtii munana tuomen tai kirsikan lehtien alapinnoilla, jossa kehittyy munista toukkia seuraavana kesänä.
Nopsasiivet ovat nimensä mukaisesti pieniä, kolmesta neljäsenttisiin, nopeita lentäjiä. Ne pysyvät kiinteästi ravintokasvinsa lähettyvillä, tässä tapauksessa hapankirsikan. Toki myös pölyttävät muitakin kukkivia kasveja. Naaras on koirasta värikkäämpi, sillä on loistavan keltaiset täplät etusiipien yläpinnalla.
Nopsasiivet ovat melko huomaamattomia perhosia. Ne voivat olla päiväkausia saman ravintokasvin ympärillä. Kangasperhonen, nopsasiivistä yleisin, kuoriutuu jo toukokuun lopulla, kun taas ruostenopsasiipi vasta elokuussa. Jalavanopsasiivelläkin luulisi olevan loistava tulevaisuus. Ainakin Vuosaari on täynnään jalavan piiskataimia. Isoja puita toki vähemmän.
Maahamme levittäytyy jatkuvasti uusia perhoslajeja. Siksi monipuolisella ja biodiversiteettiä kunnioittavalla metsänhoidolla on vaikutuksensa myös perhoskantoihin.
Linnaeus taisi hieman erehtyä antaessaan ruostenopsasiivelle nimen Thecla betulae, josta jälkimmäinen tarkoittaa koivua. Perhoset saavat usein nimensä toukan ravintokasvin mukaan. Hyvin hän on luokitellut tuhansia ja tuhansia eliöitä luomakunnassamme muutama sata vuotta sitten.
Markku Piipponen
Mikä tämä on?
Painike lisää tämän sivuston suosikkilähteeksesi Google-haussa, ja Google nostaa sen jälkeen sivuston juttuja useammin uutisnostoissasi ja tekoälyvastauksissa. Googlen omissa asetuksissa ominaisuus kulkee nimellä ensisijaiset lähteet. Valinta on maksuton, koskee vain omaa Google-tiliäsi, ja sen voi poistaa milloin tahansa.
