Sosiaalialalla työskentelevä Marjo-Riina Kallio, 42, asuu perheineen Aurinkolahdessa. Hän kilpailee moottoripyörällä kiihdytysajokisoissa Virossa ja Suomessa.
Kuinka kauan ja missä kaikkialla olet asunut Vuosaaressa?
– Vuosaaressa olen asunut yhteensä viisi vuotta Aurinkolahden alueella muutamassa eri osoitteessa.
Oletko käynyt kouluja tai työskennellyt Vuosaaressa?
– Lukioikäisestä alkaen minulla on ollut vuosaarelaisia kavereita, joten nuorempana tuli käytyä melkein joka päivä Vuosaaressa. Olen myös työskennellyt Vuosaaressa kahdesti. Ensimmäinen vakityöpaikkani oli alle kaksikymppisenä Columbuksen silloisessa postikonttorissa ja pari vuotta sitten olin hieman alle puolen vuoden sijaisuudella Vuosaaressa nykyisen työni puitteissa.
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Parasta Vuosaaressa on tunne, että on kotona. Meren läheisyys tuntuu joka päivä etuoikeudelta. Hienot ulkoilumaastot, kaupat, päiväkoti ja koulu ovat kävelymatkan päässä. Ihmiset ovat ystävällisiä. Lapsillamme on ihania ystäviä ja heidän perheistään on tullut tärkeä osa omaa lähipiiriämme. Viron drag racing -kilpailumatkoille lähdemme Vuosaaren satamasta, se on todellista luksusta, kun välttää keskustan ruuhkat!
Onko Vuosaaressa jotain huonoa?
– Ihmisiä käy kesäaikaan paljon rannoilla ja jälkeen jää myös paljon roskaa, joten toivoisin jokaisen pitävän huolta arvokkaasta ympäristöstämme. Tämä ei toki liity itse Vuosaareen, vaan joidenkin ihmisten ajattelemattomuuteen.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Aurinkolahden ranta.
Mitä olet harrastanut Vuosaaressa?
– Harrastan kuntourheilua ja olen vuosia ollut Vuosaaren Urheilutalon asiakas.
Kerro lisää kiihdytysajoharrastuksestasi.
– Drag racingiä ajetaan parilähtöinä ja kilpailumatka on neljäsosa maili eli 402,33 metriä. Kisaa ajetaan sekä autoilla että moottoripyörillä. Huomioitavaa on, ettei lajissa ole erikseen miesten ja naisten luokkia, vaan kaikki ajavat yhdessä. Esimerkiksi edellisessä kilpailussa, jonka voitin, ryhmämme kymmenestä kilpailijasta kaksi oli naisia.
Yleensä kilpailut ovat kaksipäiväisiä, jolloin ensimmäinen päivä on lajittelua, jossa ratkotaan sijoitukset toisen päivän pudotusajoon. Nopeimmissa luokissa huippunopeudet nousevat moottoripyörillä jopa 400 km/h ja autoilla yli 500 kilometriin tunnissa.
Puolisoni Anssi toimii mekaanikon roolissa, ja hänelläkin on taustaa lajin parista järjestäjän puolelta. Tyttäremme täyttää 7 vuotta, joten hän saa aloittaa kilpailemisen ensi vuonna junioriluokassa. 4-vuotias poikamme on vahvasti hengessä mukana ja ajelee jo sujuvasti omalla sähkökäyttöisellä crossipyörällään radan ulkopuolella.
Missä sarjassa ajat kilpaa?
– Kaudella 2022 kilpailen Viron mestaruussarjassa Bike Bracket -ryhmässä. Lisäksi ajan satunnaisia kotimaan kisoja FHRA:n SM-sarjassa. Olen kilpaillut lajissa nyt kaksi vuotta.
Mitä varusteita harrastuksessa vaaditaan ja mitä kustannuksia siinä muuten on?
– Moottoripyöräryhmissä pakollisena turvavarusteina ovat esimerkiksi hyväksytty kypärä, nahkainen ajopuku, selkäpanssari, ajosaappaat sekä ajohanskat. Meidän ryhmämme suurimmat kustannukset koostuvat kilpailumatkoista ja osallistumismaksuista, jotka ovat halvimmillaan satasia per kilpailu. Aloittaa voi ihan tavallisella katupyörällä, mutta nopeimmissa ryhmissä ammattilaistasolla ylärajaa ei taida olla.
Missä ja miten lajia voi harjoitella?
– Valitettavasti kiihdytysratoja on Suomessa niin vähän, ettei kunnollisia harjoituspaikkoja juuri ole. Tämä on varsinkin ruuhka-Suomessa suuri ongelma: ratojen ollessa kaukana siirtyy osa nuorista kisaamaan kaduilla. Kunnollinen rata pääkaupunkiseudulla olisi todellinen liikenneturvallisuustekijä. Siten nuorten katukisailu saataisiin siirtymään luvallisiin ja turvallisiin olosuhteisiin.
Kenelle suosittelet lajia?
– Voin suositella tätä kaikille lajista kiinnostuneille. Ikä tai sukupuoli ei ole rajoittava tekijä, joten kaikki voivat ajaa samassa luokassa pois lukien lapset. Juniorikisaamisen voi aloittaa sinä vuonna, kun täyttää 8 vuotta, yläikärajaa ei ole.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuva: Marjo-Riina Kallion kotialbumi