Kallvikintie.
Kallvikintien ympäristön täydennysrakentaminen oli Vuosaari-Seuran ja Vuosaari-toimikunnan torstaina 4.10.2018 järjestämän asukasillan aiheena.
– Päätimme järjestää tällaisen avoimen asukasillan, sillä katsoimme, että asia on sen verran merkityksellinen ja suuri, että se koskettaa muitakin kuin vain Kallvikintien varren taloyhtiöitä ja niiden asukkaita, totesi illan puheenjohtajana toiminut Matti Lipponen Vuosaari-Seurasta.
Kallvikintien alueelle laaditaan parhaillaan suunnittelun periaatteita, joiden pohjalta laaditaan puolestaan asemakaavat.
Lautakuntaan jo 2/2019?
– Tarkoitus on, että ehdotus on nähtävillä marras–joulukuussa 2018, ja lautakuntakäsittelyyn se menisi helmikuussa 2019, kertoi arkkitehti Jussi Ukkonen kaupungin asemakaavapalvelun Vuosaari-tiimistä.
Vuosaareen ja Kallvikintielle on kaavailtu bussilinjat korvaavaa pikaraitiotietä noin vuonna 2030.
– 1960-luvun Vuosaari on rakentunut autokaupunkimallin pohjalta. Tulevaisuuden tiivistä kaupunkia rakennetaan joukkoliikenteeseen ja raideyhteyksiin tähdäten. Tiivistysmallissa korostetaan lähipalveluja, omaleimaisuutta, eri liikkumisvaihtoehtoja ja erilaisia asumismalleja, Jussi Ukkonen kertoi.
3 000 uutta asukasta
– Kallvikintien ympäristön täydennysrakentaminen toisi alueelle noin 3 000 uutta asukasta. Toimi- ja palvelurakentamisen suuruus olisi noin 5000 k-m2, Ukkonen sanoi.
Palvelurakentaminen keskittyisi nykyisen Pohjoisen ostoskeskuksen paikkeille Kangaslammen rantaan.
Keski-Vuosaari on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristöltään arvokkaaksi alueeksi. Suurin kysymys onkin, miten nuo kaikkien myöntämät arvot ja täydennysrakentaminen sovitetaan yhteen.
Miten rakentaminen sovitetaan maisemaan?
– Rakentaminen Kallvikintien alueella ja Vuosaaressa sovitettiin 60-luvulla taitavasti maisemaan. Siitä pitäisi lähteä mahdollisessa täydennysrakentamisessakin. Se ei tule olemaan helppo tehtävä, kertoi puolestaan Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen lehtori Meri Mannerla-Magnusson.
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy on tehnyt alustavia tutkielmia katutilasta ja siitä, miten pikaraitiotie on sovitettavissa Kallvikintielle.
– Lähtökohdat tutkimukselle ovat olleet hieman epämääräisiä, sillä pikaraitiotien toteutuminenkin on vielä epävarmaa, sanoi Ria Ruokonen Byman & Ruokonen Oy:stä.
– Olemme tutkineet, mitkä kohdat ovat arvokkaimmat, missä ehkä voidaan rakentaa ja miten männiköiden ja rakentamisen yhteen sulautuva ilme voidaan säilyttää sekä miten pikaraitiotie sijoitettaisiin Kallvikintielle.
Raitiotie toisi noin 8 metrin levennyksen
Arvokkain männikköalue on tutkijoiden mukaan Ilveskorventien eteläpuoleinen alue Kivisaaren–Heteniityn–Merikortti–Purjetien kohdilla. Pikaraitiotie toisi Kallvikintiehen noin 8 metrin levennyksen. Nyt tien leveys on 23,5 metriä ja raitiotien tulon jälkeen noin 26–32 metriä.
Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto korosti puheenvuorossa vanhan Vuosaaren rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurisia arvoja, joita maakuntakaavassakin on korostettu.
Kulttuuri- ja maisema-arvot tunnustetaan
– Kysymys on siitä, miten kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot voidaan säilyttää tiivistyvässä kaupungissa. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää ja mahdollisten rakennuspaikkojen tulee olla tarkkaan harkittuja, puistoja pitää vaalia ja reunametsien merkityksellisyys ottaa huomioon, Sari Saresto totesi.
Illan lopuksi esitettiin runsaasti yleisökysymyksiä. Se kävi selväksi, että karttoihin merkitty käsittelyalue on likimääräinen. Suunnitellun täydennysrakentamisen aikataulukin ulottuu jopa vuosikymmenten päähän. Taloyhtiöillä on lopullinen sanansa sanottavana suunnitelmien toteutumisessa, eikä pakkolunastuksiin olla kaupungin puolelta menossa.
Teksti: Eero Honkanen
