Vuosaaren historiapaikat
Palstalla kerrotaan Vuosaaren historiallisista paikoista, rakennuksista ja tapahtumista.
Vuosaari tuli Igor Parrille tutuksi jo lapsena Kallahdenniemen Hästholmenissa kesäleireillä, Heteniityn urheilukentällä FC Viikingeissä jalkapalloa pelaten sekä Vuosaaren Urheilutalolla karatea harrastaen, vaikka asuikin perheineen Kontulassa. Kuvassa Parri Mustavuoressa ensimmäisen maailmansodan linnoitteilla. Kuva: Igor Parri
Aurinkolahdessa vuoden verran asunut tubettaja Igor Parri, 37, kiinnostui kolmisen vuotta sitten pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisista linnoitteista.
– Näitä ensimmäisen maailmansodan Krepost Sveaborgin (Viaporin maarintaman) sekä meririntaman kohteita on valtava määrä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tukikohtia on kolmen kaupungin alueella peräti 36, joihin kuuluu valtavankin kokoisia puolustusasemia yhteensä sadoittain, inkerinsuomalainen Parri kertoo innostuneena.
Pääkaupunkiseudun linnoitteilla oli tarkoitus suojella Venäjän Viaporissa (Suomenlinnassa) sijainnutta suurta laivastotukikohtaa sekä Helsinkiä mahdolliselta saksalaisten hyökkäykseltä. Linnoitustukikohta kiertää kehänä Helsingin niemeä ja ulottuu aina Espoon Haukilahdesta Itä-Helsingin Vuosaareen noudatellen löyhästi nykyisen Kehä I -tien linjauksia.
Vuosaaressa uniikkeja kohteita
Skatanniemen tykkipatteri Uutelassa. Kuva: Igor Parri
Igor Parri on huomannut, että ihmisiä kiinnostavat linnoitukset, mutta niiden historiaa ei useinkaan tunneta kovinkaan hyvin, sillä monet linnoitteista ovat hautautuneet metsän uumeniin.
– Skatanniemessä on jäljellä vielä tykkipatterin lisäksi muun muassa rakentamisajan sementtitehtaan ja rakennusmiesten parakin jäännöksiä, joista ihmiset harvemmin tietävät. Mustavuoresta tunnetaan paremmin sen suuret ensimmäisen maailmansodan aikaiset luolat ja luolatunneli, mutta siellä on itse asiassa yli 100 vuotta lähes koskematta olleita uniikkeja puolustusasemia ja -kohteita yhteensä 14 kappaletta, Parri luettelee.
Mustavuoren asemien maahan kaivetut ja kallioon louhitut yhdys- ja taisteluhaudat ovat osin betonituettuja nähtävyyksiä. Alueelta löytyy myös betonituettuja bunkkereita ja muita yksityiskohtia. Asemia yhdistävät mukulakivistä tehdyt tykkitiet. 1910-luvulla Suomen Suurruhtinaskunnassa aloitettiin paljon työvoimaa vaatinut rakennusurakka, joka eteni varsin nopeasti. Lukuisilla työmailla Helsingin ympäristössä työskenteli historiatiedon perusteella ainakin 10 000 ihmistä, joista osa oli kotoisin Kaukoidästä.
Suuritöinen projekti
Youtube-video: Igor Parri
Aurinkolahtea pääkaupunkiseudun parhaana asuinpaikkana pitävä Parri on videokuvannut kaikki 36 tukikohtaa ja koonnut niistä Youtubeen esittelyvideoita. Kuvausurakka on vaatinut mittavaa arkistolähteiden läpi kahlaamista. Parri sanoo ryhtyneensä vapaaehtoisprojektiin, ”jotta eri kaupunginosien asukkaat tuntisivat ja arvostaisivat omaa kulttuuriperintöään.”
– Olen kolunnut aiheen parissa pääkaupunkiseudun kirjastot, yliopistojen arkistot ja lukuisat verkkolähteet, kuten Museoviraston verkkosivut. Työ oli sen arvoista, sillä vähälle huomiolle jääneet ja monen pääkaupunkiseutulaisen lähipuistosta tai -metsästä löytyvät linnoitukset ovat merkittävä osa Suomen historiaa, toteaa myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevä Parri.
Kuvausprojektin aikana Parri haki lisätietoa ja jakoi kokemuksiaan perustamansa linnoituksille omistetun Facebook-ryhmän kautta. Siihen liittyi nopeasti 1500 aiheesta kiinnostunutta, mikä on selvä merkki, että ihmisiä kiinnostaa lähialueidensa historia.
Linnoitteet rapistuvat ilman kunnossapitoa
Parri on huolissaan siitä, että moni linnoitteista on jätetty täysin oman onnensa nojaan rapistumaan, pahimmillaan linnoitteita on hautautunut rakentamisen alle, myös Vuosaaressa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Ilmakuvassa Mustavuoren puolustusaseman tunneli, joka on rakennettu vuosina 1916–18. Kuva: Igor Parri
– Olisi mukava, että luonnon keskellä olevat historialliset paikat edes siivottaisiin ihmisten roskista ja niissä olisi turvallista liikkua. Olisi hienoa, jos näille paikoille saataisiin opastaulut ja ne saataisiin esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseon ja vapaaehtoisten pyörittämään Adoptoi monumentti -toimintamalliin mukaan, Parri pohtii.
Adoptoi monumentti -toimintamallissa muinaismuistolain suojelemien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden hoitaminen perustuu museon ja adoptoijaryhmän väliseen sopimukseen. Adoptoiva taho voi olla esimerkiksi yhdistys tai koulu. Hoitotoimia tehdään kaupunginmuseon käytännön ohjeita sisältävän hoitosuunnitelman mukaisesti.
Paikallishistoriaa ja ulkoilua
Youtube-video: Igor Parri
– Olen halunnut tehdä paikallishistoriaa tutuksi tällä tukikohtien esittelyllä, samalla tulee myös liikuttua luonnossa. On maaginen tunne laskeutua hiirenhiljaisessa ikimetsässä yli 100 vuotta sitten valmistettuun betonirakennelmaan. Tämä on mielestäni parasta seikkailua, jota voi harrastaa ilman telkkarin päälle laittamista, Parri makustelee.
Pääosa ensimmäisen maailmansodan aikakauden ja teknologian linnoitteista on tuhoutunut maailmalla, mutta Suomessa ja Vuosaaressa niitä voi vielä ihastella.
– Ne ovat merkittävä historiallinen jäänne aikakaudelta, jolloin sotateknologia alkoi kehittyä valtavalla nopeudella. Toivon, että osaamme pitää niistä parempaa huolta jatkossa, jotta tulevatkin sukupolvet voivat tutustua paikallishistoriaansa, artistinimillä Cheddar, Chedda ja Igor räppiä tehnyt Parri toteaa.
Uutta materiaalia tulossa
Igor Parri Mustavuoressa. Kuva: Igor Parri
Parrin Youtube-jaksot pitävät sisällään tukikohdan puolustusaseman esittelyn ja kuvauksen juoksuhautojen sisältä. Hän kävelee usein koko aseman vaikeakulkuisten mutta samalla näyttävien juoksuhautojen läpi. Historiasta innostunut vuosaarelainen haluaa muistuttaa, että linnoitteet ovat lailla suojeltuja kohteita, joissa liikkumisessa pitää ottaa turvallisuusasiat ja varovaisuus huomioon.
– Olen lisäksi kuvannut ainutlaatuista dronekuvaa yläilmoista. Ja jos kohteessa on pelottaviakin syviä luolia, niin myös ne olen kuvannut syvään päätyyn asti. Leikkauspöydälle odottaa paljon uutta materiaalia julkaisua varten, Parri vinkkaa.
Igor Parrin 1. maailmansodan linnoitteita esitteleviin Youtube-videoihin voi tutustua täällä. Parrin pitämä Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet –Facebook-ryhmä löytyy puolestaan täältä.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuvat ja videot: Igor Parri
