Nimco Noor.
Meri-Rastilan nuorisotalon valtasi lauantai-iltapäivänä 4.5. mausteisen somalialaisen kahvin ja vastaleivotun sambusan tuoksu sekä iloinen puheensorina. Tupa oli täynnä. Kirjanjulkistamistilaisuus oli alkamassa. Tilaisuus oli kaksikielinen ja siellä oli juontaja, joka toimi myös tulkkina. Melko pian kävi selväksi, että tänne ei pelkästään piipahdeta. Ensin juotaisiin maustekahvi ja maisteltaisiin valmiiksi lautaselle aseteltuja moninaisia herkkuja. Päätin unohtaa päivän kiireet, keskittyä läsnäoloon ja antaa tilaisuuden viedä.
Vuosaaren Vuokoksikin valitulta Nimco Noorilta on ilmestynyt omaelämäkerrallisen teos. Kirjan nimi on tarkkaan harkittu ja sen myötä myös näkyvyys kirjasta on ollut taattu. Nimcon kirjasta puhutaan kaikkialla. Said Aden kertoi jopa BBC:n toimittajan noteeranneen kirjan sosiaalisessa mediassa ja tokaisseen siinä olevan kirjan, jota kaikki miehet tulevat vihaamaan.
– Ei. Siinäpä kirja, josta miehet tulevat pitämään, sanoi Said Aden.
Kirja pakottaa pohtimaan perhettä, perhesuhteita ja naisen asemaa.
– Avoin keskustelu ja reflektointi on tärkeää, jotta yhteisö voi kehittyä, kommentoi kirjan herättämiä ajatuksia myös Mukhtar Abid.
Kirja kertoo viiden yksinhuoltajaäidin tarinan. Teos pohjautuu tositarinoihin, mutta henkilöiden tausta ja tilanteet on häivytetty siten, että henkilöitä ei voi tunnistaa. Tarinoissa yksin jääneet äidit kipuilevat eron ja hylätyksi tulemisen kokemusten kanssa, kisaavat entisten puolisoidensa kanssa kaikesta, kilvoittelevat, vihaavat, katkeroituvat ja hautovat kostoa, mutta myös solmivat uusia suhteita. Lapset joutuvat aikuisten riitojen sijaiskärsijöiksi. Nimco Noor halusi kirjoittamallaan kirjalla tuoda esiin somaliperheiden haasteet ja ongelmat.
Kirja on suunnattu erityisesti somalialaisille perheille ja yksinhuoltajaäideille.
– Kieli on kaunista ja elävää, runollista jopa. Kielenkäyttö on rikasta, yleisö kiitteli.
Palaute kirjasta on kirjailijan mukaan ollut pääosin hyvää. Nimco saa kiitosta myös rohkeudestaan. Joiltakin miespuolisilta henkilöiltä on tullut kielteistä palautetta, hämmästelyä ja paheksuntaa siitä, että tällainen kirja ylipäätään on kirjoitettu. Toisaalta kirjaprojektin tukijoina on ollut useita miehiä. Yleisö tilaisuudessa oli naisvaltainen. Mutta siellä on myös eri-ikäisiä miehiä joukossa ja he kertovat avoimesti kirjan herättämistä ajatuksista. Nainen yleisöstä totesi, että hänellä olisi kirjan tarinoita kipeämpiäkin kokemuksia tarjota paheksujille.
Kirjailija näkee teoksen tärkeänä puheenvuorona naisten ja yksinhuoltajien sekä lasten asemasta ja kohtelusta. Kirjan sanoma on yksityinen, yhteisöllinen ja samalla hyvin universaali. Kirja kertoo diasporasta, siitä mitä perheille on tapahtunut, kun ne ovat hajaantuneet ympäri maapallon ja millaista perheiden elämä on uudessa maassa, jossa ei aluksi ole yhteistä kieltä eikä mitään. Kirjassa verrataan vanhaa perhe-elämää Somaliassa ja sitä millaiseksi se on nyt muuttunut uudessa kotimaassa, käydään läpi somalialaisen perheen perinteisiä valtarakenteita ja niiden murrosta.
Mikä kirjan nimi sitten oikein on? Suomen kielessä ei ole erillistä sanaa eronneelle naiselle. Somalian kielessä on. Mies on eronneenakin aina mies. Eronneelle naiselle on oma kielteisen sävyinen sanansa. Kirjan nimen, Garoob & Godob Rageed, voisi kenties vapaasti suomentaa Eronneet naiset ja miesten solvaukset.
Kirja on tarkoitus suomentaa. Yleisön keskeltä nousi toive myös somaliankielisestä äänikirjasta. Toive on perusteltu. Kaikki äidit eivät osaa lukea.
Kirjan tarkoitus ei ole lisätä vastakkainasettelua. Sanat eivät kohdistu kehenkään tiettyyn henkilöön tai ryhmään. Teemat ovat parisuhteen yleiset haasteet eroissa, katkeruudet, kateuden kierre, jatkuva pyrkimys päästä tasoihin toisen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena teoksessa on löytää keinoja toimia toisin.
– Kirjassa on ratkaisu, Abdulkarim Maryan, tilaisuuden juontaja kertoo.
– Lukekaa kirja, hän jatkaa, eikä suostu paljastamaan enempää.
Jäämme odottamaan kirjan suomennosta.
Hanna-Kaisa Siimes
