Timo Saarron Kivikalmisto herättää historiallisen Helsingin eloon
Kivikalmisto on kirjailija Timo Saarron viides romaani. Teos on itsenäinen jatko-osa Kevään varjolle ja sitä ennen julkaistulle Vuoden johtolanka -palkinnon saaneelle Kuoleman kuukaudelle. Rikosromaanisarja sijoittuu Helsinkiin ja vuosiin 1917–18.
Aiemmin parikymmentä vuotta pappina Vuosaaren seurakunnassa työskennellyt Saarto jatkaa siitä, mihin Kevään varjossa jäi: päähenkilöhahmot pysyvät samoina, mutta nyt yksityisetsivänä tapauksia tutkivalla Anders Autiolla on pari uutta kiperää surmatyötä selvitettävänään sekavassa ja sekasortoisessa Helsingissä heinäkuussa 1918. Muutama kuukausi aiemmin päättynyt sisällissota on jättänyt yhteiskunnan tilanteen jännittyneeksi, ja väkivalta on vahvasti läsnä pääkaupungissa. Tulevaisuudestaan epävarmoilla kaupunkilaisilla on puutetta ja pulaa lähes kaikesta.
Tapauksiin nivoutuvat edellisistä romaaneista tutut hahmot horrossaarnaaja Miriam Drifva ja Viaporin vankileiriltä vapautuva ex-miliisi Leo Waara. Varsinkin suuren kannattajajoukon ympäröimällä mystisellä Miriam Drifvalla on kirjassa keskeinen rooli: joukolle julistajasta hylkiöksi on lyhyt matka. Ei Waarallakaan ole auvoiset ajat, sillä hänen epäillään Viaporin vankileirin vartiopäällikön surmatyöstä.
Kivikalmiston kerronta etenee monen eri henkilöhahmon kautta. Kuten edeltävissäkin teoksissaan, onnistuu Timo Saarto herättämään historiallisen Helsingin henkiin viemällä lukijan muun muassa raitiovaunumatkalle Sörnäisistä Kulosaareen, jolla on kantakaupungin kaupunginosien lisäksi suuri rooli kirjassa. On hauska yksityiskohta, että tuohon aikaan ratikka kulki veden yli lautalla, myöhemmin siltaa pitkin Kulosaaren huvilakaupunkiin.
Kivikalmisto-teksti: Antti Honkanen
Matti Oittilalta Juoksuaika-romaani
Kirjan päähenkilöllä Oskarilla on erikoinen ominaisuus: hän ei kykene ottamaan mitään asiaa kovin vakavasti. Kirjan toinen päähenkilö, kirjastosta potkut saanut Annastiina tukeutuu huolissaan viiniin ja sarkasmiin. Päähenkilöt kulkeutuvat outojen tapahtuminen myötä kauas normaalista elämästä. Tapahtumien ketjuun liittyy myös melkoinen hahmogalleria elämän kääntöpuolen kulkijoita.
Tarinan ytimenä Juoksuaika-romaanissa on huumori, jota ei tarjoilla pelkkänä mausteena. Kirjan satiiri heijastelee yhteiskuntaan kuuluvia tragikoomisia piirteitä.
Juoksuaika on Matti Oittilan esikoisromaani. Aiemmin häneltä on ilmestynyt kaksi novellikokoelmaa, Kulkijat (2013) ja Mustalampi (2016).