https://www.facebook.com/layal.omar.77/videos/3608874365852520/
Layal Omarin videolla kuutti polskuttelee Kallahdessa aivan rannan tuntumassa. Videon saa pyörimään painamalla videon keskellä olevaa valkoista käynnistysnappia.
Kuten perjantaina 3.4. Vuosaari-lehti uutisoi, Kallahden ja Aurinkolahden välisen laiturin edustalla Hiekkalaiturintien päässä polski meressä harmaahylkeen poikanen perjantaina 3.4. kello 14.30 aikoihin. Kuutin leikkisää polskintaa kuvasi videolle Layal Omar.
Normaalisti harmaahylkeet viihtyvät ulkosaaristossa, mutta aika ajoin niitä havaitaan muun muassa meressä Uutelan edustalla.
– Videolla reippaasti polskiva harmaahylkeen poikanen eli kuutti on noin 3–4-viikkoinen. Sillä on poikasvaiheen vaalea karva jo kokonaan irronnut. Se on vieroitusikäinen, eli sen pitäisi tulla itse toimeen luonnossa kalaa saalistaen. Kuutti vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa: sillä on rasvaa rungossa eikä sillä näy esimerkiksi haavoja, arvioi Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitaja Laura Pulli.
Kuutti liikkuu kalan perässä
Koska harmaahylkeellä ei juuri ole luontaisia vihollisia, vaan eläin on ravintoketjun huipulla, se uskaltaa leikitellä vedessä lähellä ihmisiä. Maalla tilanne voisi olla toinen, mutta vedessä se on elementissään. Lisäksi Vuosaaressa nähty kuutti on ikänsäkin puolesta leikkisä ja utelias.
Harmaahylje-emo synnyttää yleensä poikasensa rauhalliseen paikkaan esimerkiksi ulkosaariston luodolle. Emo imettää vain 2–3 viikkoa poikasta, ja kuutti saattaa kasvaa rasvaisella maidolla jopa 2 kilogrammaa vuorokaudessa.
– Kuutti on uinut Vuosaaren rannoille varmaankin kalan perässä. Satama-altaasta sen pitäisi osata uida poiskin, jos se on sinne osannut tulla, Pulli toteaa.
Pidä etäisyys, äläkä ruoki
Kuvankaappaus Layal Omarin kuuttivideosta.
Jos kuutin ulkomuoto muuttuisi riutuneeksi, sen lonkkaluut tai kaula näkyisivät selvästi taikka sillä olisi haavoja, voisi olettaa, ettei kuutilla ole kaikki hyvin. Silloin voisi soittaa Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikköön (p. 09 3103 0151), josta arvioitaisiin, tarvitseeko kuutti ihmisen apua selviämiseen. Tavallisen kansalaisen tulee noudattaa viranomaisen ohjeita eikä mennä itse ”pelastamaan” kuuttia. Myös Korkeasaaren villieläinsairaala (p. 040 334 2954) neuvoo mielellään tällaisissa tapauksissa. Villieläinsairaalan nettisivuille pääset tästä.
Näin korona-aikaan tuttua ohjetta etäisyyden pitämisestä muihin ihmisiin voi aina noudattaa myös harmaahylkeiden kanssa.
– Kuuttia ei pidä mennä liian lähelle eikä varsinkaan ruokkia, ettei se opi kesyksi. Harmaahylje on viisas eläin, joka oppii nopeasti. Poikasen pitää itse oppia hankkimaan ravintonsa ja elämään meressä. Söpökin kuutti puree lujaa, eikä antibiootit oikein tehoa sen syljestä erittyviin bakteereihin, Pulli varoittaa.
Elinvoimainen kanta
Harmaahyljehavainnot eivät ole Helsingissä nykyään harvinaisia, sillä lajin kanta on noussut Suomessa parissakymmenessä vuodessa elinvoimaiseksi. Korkeasaareen tuodaan joka vuosi esimerkiksi maalle eksyneitä tai muuten loukkaantuneita harmaahylkeitä ympäri Suomen. Tosin tällä hetkellä Uudenmaan sulun vuoksi ei Uudenmaan ulkopuolelta oteta loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä Korkeasaareen hoidettavaksi.
Kun maaliskuussa emot alkavat vieroittaa kuutteja luonnossa, tulee Korkeasaareen lukuisia yhteydenottoja hylkeistä huolestuneilta kansalaisilta.
– Tänä keväänä meille on tuotu yksi riutunut ja haavainen kuutti Paraisilta. Sitä ruokitaan ja lääkitään nyt täällä Korkeasaaressa, jotta saataisiin kuutti kuntoon, Pulli kertoo.
Paraisilta löydetystä kuutista löytyy uutinen Korkeasaaren nettisivuilta. Samassa uutisessa kerrotaan muun muassa kuuttien kunnon arvioimisesta.
Teksti: Antti Honkanen
Video:Layal Omar
Kuva: Kuvankaappaus Layal Omarin videolta
