Vuosaarelaisjärjestöt ovat esittäneet näkemyksensä Vartiokylänlahden kaavasuunnitelmista, lähinnä Vuosaaren puoleiselta rannalta (Vuosaari-lehti n:o 23/2020). Mitäpä Puotilan suunnitelmat meille kuuluvatkaan.
Meri-Rastilan rantametsää puolustetaan, kuten hyvä on. Sijaitseehan siellä muun muassa ainutlaatuinen Litorinameren rantamuodostelma, pirunpelto. Rakentamista voi harkita korkeintaan Vuotien varteen, jolloin muodostuisi melusuoja metsäalueen suuntaan. Joitakin vuosia sitten tien viereen ehdotettiinkin haljenneen pyramidin muotoista rakennusta.
Sen sijaan metroradan kattaminen Rastilassa on utopistinen ajatus. Samaa ehdotteli OurCity aikoinaan ja kattaminen todettiin kalliiksi, kustannukset olisivat yhden asuinkerroksen luokkaa. Ylihintaiset asunnot tuskin menisivät kaupaksi ilman merinäköalaa..
Puiston rakentaminen kannen päälle on paitsi kallista myös turhaa. Kannella eivät menesty täysikasvuiset puut, sitä paitsi Vuosaaressa taitaa olla metsää ihan riittämiin. Epärealististen ideoiden esillä pitäminen on turhaa ja johtaa vain asukkaita harhaan.
Luonteva ratkaisu Rastilassa olisi Columbuksen tyyppinen siltarakenne, johon on integroitu 1–2-kerroksisia liiketiloja.
Leirintäalueesta on tullut järjestöille jonkinlainen pakkomielle. Inhorealistinen tosiasia kuitenkin on, että alueen kapasiteetti on tullut täyteen ajat sitten. Sesonkiaikana joudutaan käännyttämään matkailijoita portilta muualle. Talvisin alueella majailee vierastyöläisiä, se taas on mitä tehottominta maankäyttöä metroaseman vieressä.
Helsinki on vastikään saanut kymmenen kilometriä uutta merenrantaa Östersundomista, sieltä löytyy kyllä rantatontti uudelle leirintäalueelle – mitä pikemmin sen parempi. Autolla pääsee Itäkeskukseen, josta matkailijat voivat jatkaa metrolla keskustaan. Kahta erillistä leirintäaluetta tuskin kannattaa Itä-Helsingissä ylläpitää.
Nykyiseen leirintäalueeseen ei tule investoida enää senttiäkään, siinä verorahat menevät kankkulan kaivoon.
Seppo Honkanen
