Lasten vahtimisesta laistavat vanhemmat ongelmana Aurinkolahden uimarannalla

– Parasta rantapelastajan työssä on ulkotyö, jossa saa auttaa ja tavata ihmisiä. Pidän myös vedestä elementtinä, lisäksi taitouintitaustastani on hyötyä tässä työssä, rantapelastaja Rebecca Overmyer toteaa.

– Parasta rantapelastajan työssä on ulkotyö, jossa saa auttaa ja tavata ihmisiä. Pidän myös vedestä elementtinä, lisäksi taitouintitaustastani on hyötyä tässä työssä, rantapelastaja Rebecca Overmyer toteaa.

Rebecca Overmyer, 22, työskentelee tänä vuonna neljättä kesäkautta Aurinkolahden uimarannalla rantapelastajana. Kävijämäärältään Aurinkolahti on Hietarannan jälkeen Helsingin toiseksi vilkkain, varsinkin lapsiperheiden suosiossa oleva uimaranta, mikä näkyy myös rantapelastajien työssä.

– Hellepäivinä meillä on yli 10000 kävijää, joten samaan aikaan rannalla työskentevillä 3–6 rantapelastajalla riittää tehtäviä. Varsinkin lämpimät viikonloput ovat kiireisiä, toteaa Overmyer, joka on työskennellyt myös Espanjassa ja Yhdysvalloissa rantapelastajana.

Eniten vaivaa viime vuosina ovat aiheuttaneet meressä ilman aikuisen valvontaa olevat lapset. Overmyer sanoo, että edelliskesänä hän joutui pahimmillaan useasti päivässä noukkimaan vedestä uimataidottomia lapsia, joiden huoltajat makasivat kaukana rannalla keskittyneinä puhelimeensa tai auringonottoon.

– Turhan usein joutuu ohjeistamaan aikuisia, että laittaisivat puhelimen pois ja menisivät kädenmitan päähän pienistä lapsistaan – ihan veteen saakka. Lasten vahtimista ei pitäisi ulkoistaa rantapelastajille, Overmyer huokaisee.

Yli 500-metrinen Aurinkolahden uimaranta on Helsingin pisin, ja rantapelastajien tulee olla koko ajan selvillä rantaviivan kokonaiskuvasta. Rannan Uutelan puoleisessa itäosassa on äkkisyvää, mikä kannattaisi varsinkin lapsiperheiden ottaa huomioon. Asiasta on monella eri kielellä varoituskylttejä, mutta silti päivittäin eri ihmisille tulee yllätyksenä, että rannan länsipuoli on profiililtaan lapsiystävällisempi. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen…

Yli 500-metrinen Aurinkolahden uimaranta on Helsingin pisin, ja rantapelastajien tulee olla koko ajan selvillä rantaviivan kokonaiskuvasta.

Rebecca Overmyer tähystelee merelle. Yli 500-metrinen Aurinkolahden uimaranta on Helsingin pisin, ja rantapelastajien tulee olla koko ajan selvillä rantaviivan kokonaiskuvasta.

Taitouintia 14 vuotta harrastanut Overmyer kertoo, ettei Aurinkolahden uimarannalla ole kummemmin järjestyshäiriöitä rantapelastajien työaikoina, vaikka kävijöitä riittääkin. Varsinkin viikonloppuiltaisin joillekin uimareille joutuu huomauttamaan, ettei päihtymystilan vuoksi veteen kannata mennä. Pitkänmatkan ja avoveden uimareilla olisi hyvä olla kaveri mukanaan, eikä poijulinjaa olisi suositeltava ylittää jo rannan edustan erilaisten vesikulkuneuvojen liikennöinnin vuoksi.

– Suositukseni on, että matkaa uivien kannattaa uida poijulinjaa pitkin, silloin mekin havaitsemme heidät rannalta paremmin, mikäli jotain sattuu. Yleisenä ohjeena antaisin rantaelämästä nauttiville, että pidetään huoli läheisistä, juodaan vettä tarpeeksi ja suojaudutaan auringolta aurinkorasvalla sekä välillä varjossa oleskelemalla. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkälle, Rebecca Overmyer vinkkaa.

Helsingin kaupungin rantakausi on tänä vuonna 6.6.–14.8. Tuona aikana merkityillä uimarannoilla on valvontaa päivittäin kello 10–18, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannoilla kello 10–20.  Osoitteesta ulkoliikunta.fi voi tarkistaa esimerkiksi rantojen sinilevätilanteen.

Haastattelu ja kuvat: Antti Honkanen