Pyörätien laitaa askelsi todennäköisesti ahma

Maanantaina 8.4. otetussa kuvassa näkyy todennäköisesti ahman tassunjälkiä. Peto oli kulkenut lumihangessa Kehä III:n ja Itäväylän risteyksen kohdilla kohti Vuosaarta. Kuva: Lukija

Maanantaina 8.4. otetussa kuvassa näkyy todennäköisesti ahman tassunjälkiä. Peto oli kulkenut lumihangessa Kehä III:n ja Itäväylän risteyksen kohdilla kohti Vuosaarta. Kuva: Lukija

Maanantaina 8.4. kello 13.43 Vuosaari-lehden lukija Jarmo huomasi Mustavuoren läheisen pyörätien varressa suuria tassunjälkiä keväthangessa. Jäljet kulkivat kohti Vuosaarta noin 50 metriä pyörätien vartta Kehä III:n ja Itäväylän risteyksen kohdilla, likimain Helsingin ja Vantaan rajalla.

Lukijan kengän koko on 47, joten jäljet olivat todella suuret, vaikka tosin lumen sulaminen ja eläimen samaan jälkeen astuminen olivat niitä kasvattaneet merkittävästi. Kuvat ottanut Jarmo ihmetteli 10.4.2024 (n:o 13/2024) ilmestyneen Vuosaari-lehden Lukijalta-palstalla, minkä eläimen jäljet saattaisivat olla noin poikkeukselliset.

Helsingin riistanhoitoyhdistys petoyhdyshenkilö Paula Laukkanen, minkä eläimen tassunjäljet voisivat olla kyseessä?

– Jälkijotosta ei näy kovin pitkälti, mutta se, mitä näkyy, muistuttaa ahman askellusta. Myös jäljen muoto ja varpaiden määrä (5 kappaletta) viittaisivat ahmaan.

Myös Paula Laukkasen mukaan aurinko on sulattanut hangessa olleet jäljet todella suuriksi.

– Mutta melko todennäköisesti siinä on kulkenut ahma. Sen etujalan jälki on yleensä 12–16 senttimetriä ja takajalan jälki 8–10 senttimetriä pitkä. Jos alueelta sattuisi löytymään päättömiä saaliseläinten raatoja, se ainakin varmistaisi ahman läsnäolon, Laukkanen toteaa.

Ahmalla omintakeiset jäljet

Ahman jälki oli kasvanut lumen sulaessa poikkeuksellisen suureksi, vieressä vertailun vuoksi koon 47 kenkä. Kuva: Lukija

Tassunjälki oli kasvanut lumen sulaessa ja eläimen astuessa samaan kohtaan kahdesti poikkeuksellisen suureksi, vieressä vertailun vuoksi koon 47 kenkä. Kuva: Lukija

Ahman jäljet tunnistaa niiden suuren koon ja asennon sekä eläimen omalaatuisen liikkumistavan vuoksi. Ahma kulkee hyppien, jolloin syntyvät parijäljet, tai laukaten, jolloin tassujen painallukset ovat vinossa rivissä kolmittain.

Laukkanen kertoo, että Helsingistä tulee nykyisin joka vuosi vahvistettuja ahmahavaintoja, varsinkin Itä-Helsingistä. Tänne eksyneet ahmat ovat todennäköisesti erävaelluksillaan eksyneitä uroksia. Ravintoa, kuten metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja löytyy Itä-Helsingistä paljon, mutta parittelukumppania ei.

– Ahma on erakko ja tekemisissä toisten lajikumppaneiden kanssa vain pariutumisaikaan, Laukkanen sanoo.

Ihmisarasta ja pääosin iltaisin sekä hämärällä liikkuvasta pedosta saadaan todella harvoin näköhavaintoja Helsingissä. Sen sijaan niiden jälkiä sekä syömiä eläimiä löytyy silloin tällöin Vuosaarestakin, kuten Vuosaari-lehdessäkin on uutisoitu 2010-luvusta eteenpäin.

Kanta ja elinalueet kasvussa

Suurpeto ahma on yksikseen viihtyvä erakko, joka karttaa ihmisiä ja liikkuu pääosin iltaisin sekä hämärällä. Kuva: Adobe Stock

Suurpeto ahma on yksikseen viihtyvä erakko, joka karttaa ihmisiä ja liikkuu pääosin iltaisin sekä hämärällä. Kuva: Adobe Stock

Ahman eksyminen Helsinkiin ei ole enää harvinaista, sillä äärimmäisen uhanalaisen suurpedon kanta on kasvanut Suomessa noin 450 yksilöön. Lisäksi ahman elinalueet ovat olleet vuosia kasvussa, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia ja ravintoa riittää aina marjoista, haaskoista sekä pikkunisäkkäistä keskikokoisiin hirvieläimiin. Normaalisti Itä- ja Pohjois-Suomessa viihtyvä eläin liikkuu ravinnon perässä pitkiäkin matkoja, ja se saattaa kulkea päivän aikana jopa 20–40 kilometriä. Skandinaviassa urosahmojen vuotuisen elinalueen laajuus on noin 700 ja naarasahman noin 200 neliökilometriä.

Ahma (Gulo gulo) on Suomen suurin näätäeläin. Haaskan syömisestä tunnettu erakkoeläin saattaa tappaa kerralla esimerkiksi useampia peuroja, sillä nimensä mukaan ahma ahmii mahansa nopeasti täyteen ja saalistaa myös varastoon. Ahma irrottaa usein saaliistaan pään.

Teksti: Antti Honkanen