Istun metrossa matkalla kotiin, Vuosaareen. Kanssamatkustajat, lähes kaikki, keskittyvät päät kumarassa kännyköihinsä. Vastapäätä istuu äiti kahden lapsensa kanssa. Lapset äidin kainalossa, keskittyneinä, kuullakseen paremmin! Äiti lukee heille kirjaa. Lähes liikutun, harvinainen näky. Lähtiessäni kiitän äitiä kohtaamisesta, eihän nykyään näe lehteä tai kirjaa lukevaa julkisissa liikennevälineissä! Äiti vastaa: me luemme aina.
Kesti aikansa ennen kuin huomasin että Vuosaari on muutakin kuin komeat maisemat ja meri. Lapsuudessani, isossa perheessäni kaikki luimme, kodissamme oli kirjahyllyt täynnä, tuli muutama päivälehtikin Hesarista Demariin, lapsille omat sarjakuvalehdet, oma lehteni oli Pecos Bill ja siinä suosikkihahmoni Jane Calamity. Kaikki käytimme myös Keravan kirjastoa, siitä tulikin työpaikkanikin 30 vuodeksi, ennen eläkkeelle jäämistäni.
Vuosaareen muuttaessani petyin hieman Vuotalon pieneen ”kyläkirjastoon”. Nyt käyn siellä lähes päivittäin! Vuotalon kulttuuritapahtumat, konsertit, elokuvat, aulan taidenäyttelyt, niin aikuisille kuin lapsillekin, kahvila Pokkari! Viimeisin näyttely, Vuotalosta Villaan esittelee Vuosaaren taiteilijatalon asukkaiden teoksia. Talo onkin tärkeä osa vuosaarelaista ja suomalaista kulttuuria, muusikoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita.
Hannu Salaman ensimmäistä kertaa kohdatessani kerroin hänelle kuinka isäni piilotti Juhannustanssit, ettemme altistuneet huonoille vaikutteille, ei auttanut. Aina vaan aktiivinen kirjailija Anita Konkka tulee vastaan, punaista tukkaa ei voi olla huomaamatta ja Aulikki Oksanen, legenda ja kirjailija-taiteilija, ja monta monta muuta. Täällä toimii myös jo ties kuinka monetta vuotta musiikkikoulu.
Kulttuuri ei ole vain eliitille, kaikki tarvitsemme sitä, nuoresta vanhaan, avuksi maailman hahmottamiseen, lohdutukseksi, tuomaan iloa! Kulttuuria on myös urheilu, se luo parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja iloa.
Silmäillessäni Vuosaari-lehden pitkää luetteloa erilaisista viikon tapahtumista ajattelen, ettei enää tarvitse, polvileikkaukseen odottavana, kauemmas lähteä elämyksiä hakemaan.
Kylli Holopainen
