Havainnekuva Vuosaaren keskustaan suunnitelluista tornitaloista. Kuva: Arkkitehtitoimisto B&M Oy
Kaupunkiympäristön toimialan Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi vastaa lukijoiden keväällä kaavoitusta ja rakentamista koskeviin kysymyksiin. Osa 2:
KYSYMYS:
Vuosaaressa on terveys- ja hyvinvointikeskus sekä perhekeskus. Milloin kolmas keskus eli vanhusten palvelukeskus saadaan Vuosaareen? Onko sille jo varattu tontti?
VASTAUS:
– Aromikujan alueen asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajentaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen monipalvelukeskukseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 13.6.2018, jonka jälkeen kaavasta on valitettu ja sitä käsitellään parhaillaan hallinto-oikeudessa. Laajennuksen rakentamista ei ole vielä aikataulutettu. Valtion sotepäätösten viivästyminen on vaikeuttanut kaupungin päätöksentekoa hankkeesta.
Aromikujan alueen asemakaava: https://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-007362
KYSYMYS:
Miten taataan, että kasvavassa Vuosaaressa on tarpeeksi koulu- ja päivähoitotiloja, kun nykyisetkään eivät riitä? (Väliaikaisia parakkitiloja monessa paikassa jo tällä hetkellä.)
VASTAUS:
– Koko Vuosaaren alueelle laaditaan parhaillaan julkisten palveluiden palveluverkkoselvitystä. Selvityksessä arvioidaan Yleiskaava 2016:n mukaisen rakentamispotentiaalin vaikutuksia asukaslukuun sekä asukkaiden ikäjakaumaan, ja sitä kautta palvelutarpeeseen. Tarkoituksena on suunnittelussa varata riittävät tilat myös palvelutilojen rakentamista varten.
KYSYMYS:
Kallvikintien varteen suunnitellaan täydennysrakentamista 3 000 uudelle asukkaalle. Alue on monilta tahoilta kulttuuri- ja maisemahistoriallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi todettu. Miten alueelle voidaan mahduttaa tuollainen määrä asukkaita ja samalla säilyttää nuo arvot? Kaadetaanko arvokkaita männiköitä lisätalojen tieltä esim. Kivisaarentie–Heteniityntien välistä, Mustalahdentie 2:n ja 1:n edestä (kuten karttoihin on merkitty)?
VASTAUS:
– Alueen kulttuurihistoriallisten arvojen ja täydennysrakentamistavoitteiden yhteensovittamista on tutkittu Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 21.5.2019. Suunnitteluperiaatteissa esitetään soveltuvia paikkoja täydennysrakentamiselle ja toisaalta on määritelty alueita, joilla lisärakentamiselta on tarkoitus pidättäytyä. Tarkempi suunnittelu tullaan tekemään kunkin alueen kohdalla alueelle laadittavissa asemakaavan muutoksissa. Lisäksi periaatteissa on käsitelty alueelle soveltuvaa rakentamisen ja maisemanhoidon tapaa.
Kivisaarentien ja Heteniityntien välinen alue sekä Mustalahdentien ja Neitsytsaarentien risteysalue ovat keskenään hyvin erilaiset. Heteniityntien pohjoispuolinen puusto on säilynyttä osaa alueella olleesta metsästä. Mustalahdentien ja Neitsytsaarentien risteysalue puolestaan on ollut lähes puuton vielä 1970-luvulla paikalla aikaisemmin olleen hiekkakuopan vuoksi. Molempiin paikkoihin on tarkoitus tutkia lisärakentamista tarkemmassa suunnittelussa. Kivisaarentien ja Heteniityntien välisestä alueesta kaupunkiympäristölautakunta totesi päätöksessään, että ”jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Merikorttitien ja Purjetien välisen osuuden arvokkaaseen kulttuurimaisemaan kadun (Kallvikintien) molemmin puolin”.
Kallvikintien suunnitteluperiaatteet: https://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2017-013137
KYSYMYS:
Miten aiotaan ratkaista yhtälö, että Vuosaaren keskustaan on tulossa 9 000–10 000 asukasta ja 3 000–5 000 muuta kävijää lisää ja silti on tarkoitus poistaa Vuotieltä itään päin menevä kaista kokonaan? Onko oletus, että Vuosaaressa ei ole enää henkilöautoliikennettä?
VASTAUS:
– Vuosaaren keskustaan on tulossa n. 5 000–6 000 uutta asukasta. Ajoneuvomäärät Vuotiellä Kallvikintien länsipuolella ovat nykyisin n. 22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kallvikitien itäpuolella liikennemäärät laskevat Vuotiellä puoleen, eli noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2040 ennusteessa Vuotiellä on kasvua nykyisiin liikennemääriin maksimissaan noin 2 000 ajoneuvoa/vrk.
Vuotien tulevaisuuden näkymät perustuvat liikenteen sujuvoittamiseen ja risteysalueiden selkeyttämiseen. Risteysalueilla Vuotien kaksikaistaisessa järjestelyssä on koettu hankalaksi hahmottaa, onko auto kääntymässä vai jatkamassa suoraan. Tämän osoittavat myös tilastot liikenneonnettomuuksien määristä Mustankivenkadun ja Columbuksen parkkipaikan risteyksissä. Muuttamalla Vuotien ajokaistajärjestelyitä Kallvikintien ja Porslahdentien välisellä osuudella risteysalueista saadaan turvallisempia. Katualuetta ei ole tarkoitus kaventaa, vaan muutokset tehdään kaistajärjestelyihin sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin.
KYSYMYS:
Itä-Helsingissä on muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna selvästi eniten muualta Suomeen muuttaneita. Miten ennakoitte, etteivät ongelmat suureksi paisuvassa Vuosaaressa kehity samaan suuntaan kuin Ruotsin monissa jättilähiöissä on tapahtunut?
KYSYMYS:
Miten toteutuu kaupungin periaate samojen sääntöjen noudattamisesta, kun Vuosaaressa on raskasta täydennysrakentamista, mutta Kulosaaressa sitä ei ole lainkaan? Millainen määrä kaupungin vuokra-asuntoja Vuosaareen tuleviin uusiin rakennuksiin on tarkoitus sijoittaa? Onko määrä sellainen, että kaupungin voidaan katsoa toimivan samojen sääntöjen mukaan sekä Vallilassa että Vuosaaressa? Onko kaupungin käsitys segregaation torjunnasta, että joillekin alueille asutetaan merkittävä määrä maahanmuuttajia, mutta joillekin muille alueille ei lainkaan?
VASTAUS:
– Tavoitteena Vuosaaressa ja koko Helsingissä ovat monipuoliset ja sosiaalisesti tasapainoiset alueet, joissa on monipuolista asumista. Taustana tähän on kaupunginvaltuuston hyväksymä asumisen ja maankäytön ohjelma. Ohjelma määrittelee eri hallintamuotojen osuudet asuntorakentamisesta, ja sen mukaisesti asuntorakentaminen jaotellaan tuettuun vuokra-asumiseen, vapaarahoitteisiin hallintamuotoihin sekä välimalleihin, kuten hitas- ja asumisoikeustuotantoon. Jos alue on aiemmin rakentunut hallintamuotojen osalta yksipuolisena, korjataan jakaumaa täydennysrakentamisella. Sosiaaliseen kestävyyteen vaikutetaan myös julkisten tilojen sekä palveluiden riittävällä määrällä ja laadukkaalla toteutuksella. Periaatteet ovat samat kaikissa kaupunginosissa. Tavoitteena on, että Helsinki kasvaa ja tiivistyy koko alueellaan eikä Vuosaari erotu suunnitelmissa muita alueita tehokkaammin tiivistettävänä alueena. Maankäytön suunnittelun painopisteet seuraaville vuosikymmenille on päätetty Yleiskaava 2016:ssa.
KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016: https://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/osion_artikkelisivun_osa/liitetiedostot/am-ohjelma2016_fi_low.pdf
KYSYMYS:
Miksi Uutelan mökkikylähankkeesta ei annettu mitään tietoja julkisuuteen ennen lautakuntakäsittelyä? Eli miksi hanke pidettiin salassa? Lisääkö tämä luottamusta asukkaiden ja kaupungin välillä? Miten Uutelan mökkikylähankkeen etenemistä voi seurata? Huomioiko kaavoittaja aiempia selvityksiä ja suunnitelmia omassa työssään? Onko huomioitu esim. Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma 2017–2026 lausuntoineen, Helsingin kaupunginmuseon lausunto koko ympäristön suojelemisesta ja Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren asemakaavan luontoselvitys 2017?
VASTAUS:
– Kaupunkiympäristölautakunnan päätös Nuottasaaresta koski suunnitteluvarausta eikä valmista maankäytön suunnitteluratkaisua. Lautakunnan käsittelyyn menevät asiat tulevat julkisiksi kokouksen asialistan julkaisun yhteydessä. Suunnitteluvarauksiin ei yleensä liity samanlaista laajaa vuorovaikutusta kuin maankäytön suunnitteluun, koska kyseessä on päätös suunnittelun aloittamisesta eikä vielä suunnitteluratkaisusta. Hallkullanniemen länsiosaan ja Nuottasaareen laaditaan parhaillaan asemakaavaa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on luettavissa kaupungin karttapalvelusta osoitteessa kartta.hel.fi. Asemakaavan laatimisessa huomioidaan hankkeen vaikutukset ympäristöön sekä muihin alueelle laadittuihin suunnitelmiin. Kysymyksen mukaiset aineistot ovat osa kaavahankkeen lähtötietoja.
Nuottasaaren päätös: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-000533/kylk-2019-8/
KYSYMYS:
Miksi Pohjavedenpuisto on merkitty pientä avokalliota lukuun ottamatta poistuvaksi viheralueeksi? Jos otetaan huomioon koko Kallahden alueen asuntovaltainen alue (A2, myös Leikosaarentien eteläpuolinen alue), niin 21 % on puistoa ja 79 % korttelimaata. Yleiskaavan (2016) kaavamääräyksissä vaaditaan, että alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % on korttelimaata. Näin yleiskaavan vaatimukset toteutuvat voimassa olevassa asemakaavassa ja lisärakentamiselle ei ole perusteita.
VASTAUS:
– Merkintä pohjautuu tältä osin 14.2.2017 päivättyyn Meri-Rastilan asemakaavaluonnokseen, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.4.2017 alueelle laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi. Yleiskaava 2016 ohjaa rakentamisen sijoittumista ja tehokkuutta pikselimerkinnöin. Meri-Rastila on yleiskaavassa pääosin merkinnällä A2, jonka mukaan ”aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.” Viheralueiden lisäksi mm. katualueet vähentävät korttelimaan osuutta kokonaisuudesta.
Meri-Rastilan täydennysrakentaminen: https://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-002625
KYSYMYS:
Miten on mahdollista, että Rastilan leirintäalueelle laaditaan suunnitteluperiaatteita jo nyt, eli vuonna 2019, vaikka kaupunkiympäristölautakunta on siirtänyt alueen toteuttamisajankohdan vuodesta 2018–2035 vuosiin 2030–2040? Miksi kaavoittaja ei välitä tai noudata kaupungin poliittista päätöksentekoa? Ylittääkö se suunnittelua jatkaessaan valtuutensa?
VASTAUS:
– Vartiokylänlahden alueelle laaditaan suunnitteluperiaatteet ja kaavarunko. Suunnitteluperiaatteissa määritellään alueen täydennysrakentamisen, virkistysalueiden ja palvelurakenteen tärkeimmät tavoitteet. Sen jälkeen laadittavassa kaavarungossa tarkennetaan merkittävimmät suunnittelun periaateratkaisut, kuten alustava kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt. Suunnitteluperiaatteiden painopisteenä ovat Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja myöhemmin Rastilan kartanon alueelle sijoittuvat uudet ja täydentyvät asuinalueet, lahden ympäristön reitistö ja palvelut. Nyt tehtävä suunnittelutyö tarkastelee aluetta pitkällä aikavälillä. Rastilan leirintäaluetta ei voi rajata tarkastelusta pois, koska työssä lahden ympäristöä tarkastellaan nimenomaan kokonaisuutena mm. toiminnallisesti ja vaikutusten arvioinnin osalta. Alueen toteuttamisesta ja sen tarkemmasta aikataulusta päättää ensivaiheessa kaupunkiympäristölautakunta ja lopulta kaupunginvaltuusto. Asemakaavoituspalvelussa tehtävä työ pohjautuu tehtyihin poliittisiin päätöksiin.
Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet: https://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2018-012524
Vastaukset: Kaupunkiympäristön toimiala Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi
