Tässä vastine Vuosaari-lehdessä 18.12.2019 (n:o 43/2019) olleelle Marko Heikkisen mielipidekirjoitukselle.
Koirat on pidettävä kytkettynä myös maaseudulla, poikkeuksena metsästystarkoitukseen tai vastaavat opaskoirat. Esimerkiksi Prinsessa-luodolla näkee koiria, vaikka se on luonnonsuojelualue. Ihminenkään ei saa rantautua sinne, kuten ei koko Kallahden harjulle, pientä kaistaletta uimarannan vieressä lukuun ottamatta. Liitolautailua ja melontaharrastustakin voisi siinä hieman rajoittaa pesimäaikana.
Pesiviä lintulajeja Prinsessalla ovat muun muassa kalalokki, lapintiira, rantasipi, meriharakka, punajalkaviklo ja ehkä tulevaisuudessa valkoposkihanhi ja kyhmyjoutsen sekä västäräkit tai kivitaskut. Luodot ovat pieniä luonnonsuojelualueita, mutta tärkeitä riittävälle diversiteetille.
Yli kolmenkymmenen vuoden aikana olen joka kesä nähnyt koiria vapaana harjulla. Eivät koirat linnuille pahaa tee, paitsi ajavat emot pesiltään hautomasta, jolloin avoimet pesät ovat alttiina ”munarosvoille”. Varikset ja lokit oikein odottavat lähipuissa herkkupaloja minkkien kanssa. En muista nähneeni metroissa ja markettien lähellä koiria kytkemättömänä.
Eläinrakkautta on niin monenlaista. Ja kyllähän pieni leipomo pysyisi pystyssä sillä ”pullamössömäärällä”, joka heitellään Kangaslampeen. Sorsathan ovat planktonsyöjiä. Emot eivät ruoki lainkaan poikasiaan, ohjailevat vain sopiville paikoille. Koiraihmiset ovat aina olleet ”oma rotunsa”. Nythän Kallahden harjulla ei ole pesintöjä, mutta koirien vapaana pito on kuitenkin kiellettyä. Kieltotauluja on kyllä monenlaisia, mutta noinkin arvokkailla alueilla opastus voisi olla tehokkaampaakin.
Hyviä ulkoiluilmoja toivoen
Markku Piipponen
