Mikko Ijäs. Kuva: Laura Malmivaara
Vuosaarelainen taiteen tohtori Mikko Ijäs vihittiin zen-buddhalaispapiksi tämän vuoden syyskuussa. Sen verran harvinaisesta asiasta on kyse, että on pakko kysyä: miksi ihmeessä?
– Aloin harjoittaa zen-buddhalaista meditaatiota vuonna 2012. Tutustuin ensimmäistä kertaa osallistuvan buddhalaisuuden menetelmiin vuonna 2016. New Yorkissa 1990-luvulla perustettu kansainvälinen järjestö Zen Peacemakers järjestää retriittejä vuosittain esimerkiksi Auschwitzissa. Heidän tapansa käsitellä buddhalaisia oppeja ja harjoitusta nykymaailman ongelmien, kuten kansanmurhien, ilmastonmuutoksen, rasismin ja asunnottomuuden kanssa, puhutteli minua jo alusta saakka.
– Löysin itselleni opettajan, belgialaisen zen-opettajan Frank De Waelen ja aloimme toteuttamaan vastaavia hankkeita täällä Helsingissä hänen kanssaan. Hän vihki minut tämän linjan maallikkoharjoittajaksi vuonna 2017 ja papiksi syyskuussa 2022, Mikko Ijäs kertoo.
Yksinkertaisuus viehättää
Ijäs kertoo, että häntä viehättää zen-buddhalaisen harjoituksen yksinkertaisuus.
– Olennaisin harjoituksemme on meditaatio, joka käytännössä tarkoittaa hiljaa paikallaan istumista. Buddhalaisen perinteen ytimessä on ajatus meitä kaikkia vaivaavasta tyytymättömyydestä. Meitä vaivaa tunne siitä, että jotain puuttuisi. Meditaatioharjoituksesta nousee ymmärrys siitä, että usein huomaamme unohtavamme, mitä meillä on nykyhetkessä ja projisoimme käsityksemme onnellisuudesta jonnekin tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Ikään kuin kaikki olisi hyvin, jos minulla olisi sitä tai tätä, tai ennen kaikki oli paremmin. Ihminen on perusluonteeltaan tyytymätön, se on myös toisaalta ajanut ihmiskuntaa eteenpäin, alusta saakka, Ijäs valaisee buddhalaisuuden taustoja.
Buddhalaisia suuntauksia on maailmassa lukuisia. Zen Peacemakers kuuluu osaksi japanilaista sōtō-zen koulukuntaa, joka sai alkunsa 1200-luvulla.
– Kärjistetysti voidaan sanoa, että tämän perinteen mukaan voimme vapautua sisäisestä tyytymättömyydestämme meditaatioharjoituksen avulla. Periaatteessa tässä koulukunnassa ei uskota mihinkään, jota emme voi tässä hetkessä itse todistaa oikeaksi tai vääräksi. Siinä mielessä tämä harjoitus sopii oikein hyvin kaltaiselleni henkilölle, joka tutkii ihmisen evoluutiota Helsingin yliopistossa, Mikko Ijäs toteaa.
Meditaatio sopii kaikille
Ijäksen mukaan meditaatioharjoittajalta ei vaadita uskoa mihinkään, ja hiljainen meditaatio sopii hyvin kaikille uskontokunnasta riippumatta.
– Kuka tahansa voi oppia arvostamaan elämäänsä syvemmällä tavalla hiljentymällä ajoittain ja keskittämällä huomionsa tähän hetkeen. Zen tarkoittaa meditaatiota. Zen-buddhalaisuus on buddhalaisuuden muoto, jossa meditaatioharjoitus on koko harjoituksen keskiössä. Suomessa erilaisia buddhalaisia ryhmiä on useita kymmeniä, joista zen-buddhalaiset ja Tiibetin-buddhalaiset ryhmät ovat valtaosassa, Ijäs luettelee.
Suomessa 10 000 buddhalaista
Suomen Buddhalaisen Unionin mukaan Suomessa on yli 10 000 buddhalaisuuden harjoittajaa. Zen-buddhalaisia pappeja on muutamia joissain muissa ryhmissä, mutta Mikko Ijäs on Suomessa ainoa japanilaiseen sōtō-kouluntaan kuuluvassa osallistuvan buddhalaisuuden perimyslinjassa. Ijäs kertoo, että papiksi tuleminen on usein oman opettajan kanssa suoritettava pitkä prosessi, joka vaatii jo hieman enemmän omistautumista.
– Papilta vaaditaan myös seremonioiden ja liturgian osaamista. Minä voin nykyisin järjestää esimerkiksi nimenantotilaisuuksia, vihkiä pariskuntia avioon ja järjestää hautajaisia. Alamme myös alkuvuodesta vetämään verkossa opintopiiriä tällaisesta harjoituksesta kiinnostuneille, Ijäs kertoo suunnitelmista.
Retriittejä vaikka entisessä keskitysleirissä
Mikko Ijäs Auschwitzissa Peacemakersin retriitissä. Kuva: Camilla Mösler
Kansainvälinen Zen Peacemakers on osallistuvan buddhalaisuuden koulukunta, joka järjestää vuosittain retriittejä kansanmurhien tapahtumapaikoilla sekä katuretriittejä eri puolilla maailmaa.
– Katuretriitin osallistujat asuvat muutaman päivän kaupungin kaduilla kerjäten rahaa ruokaa varten ja luottaen samojen järjestöjen tukeen kuin muutkin asunnottomat. Meidän ryhmämme Peacemakers Finland on järjestänyt katuretriittien lisäksi työpajoja ja kansainvälisiä retriittejä Suomen vuoden 1918 sisällissodan aikaisille vankileireille.
Miten näkyy arjessa?
– Meditoimme päivittäin vaimoni kanssa aamulla aikaisin ja vedämme keskiviikkoisin verkossa kaikille avointa meditaatiota. Käyn myös vetämässä meditaatiota Kallion D-asemalla kerran kuukaudessa. Toimin myös tarvittaessa tukihenkilönä meidän toimintaamme osallistuville henkilöille, Ijäs kertoo arjestaan.
Myös Mikko Ijäksen vaimo on ollut mukana Zen Peacemakersin toiminnassa lähes yhtä kauan kuin hänkin.
– Poikamme on myös ollut usein mukanamme esimerkiksi juuri Los Angelesissa, kun vaimoni on ollut siellä opiskelemassa, Mikko Ijäs sanoo.
Ijäs on myös taiteen tohtori
Mikko Ijäs on myös taiteen tohtori. Hän on väitellyt tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017.
– Väitöskirjani ”Fragments of the Hunt” käsitteli taiteen alkuperää varhaisten metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa. Toimin valmistumiseni jälkeen kaksi vuotta tutkijana Harvardin yliopistossa. Nykyisin olen tutkijana Helsingin yliopistossa. Olen myös aktiivinen kuvataiteilija sekä rumpali, Ijäs luettelee työstään ja harrastuksistaan.
Vuosaaren luonto miellyttää
– Muutimme Vuosaareen vuonna 2019. Asuminen täällä kauniin luonnon keskellä on paljon mukavampaa, mutta myös edullisempaa, kuin mitä se oli Helsingin Kalliossa. Toiveenamme olisi löytää Vuosaaresta joku tila, jossa voisimme järjestää avoimia meditaatioita ja tapaamisia viikoittain. Jos jollakin olisi tarjota tilaa käyttöön esimerkiksi kerran viikossa, niin ottakaa yhteyttä, zen-pappi Ijäs huikkaa.
Haastattelu: Eero Honkanen
