Asemakaavapalvelu on käynnistänyt Vartiokylänlahden ympäristön suunnitteluperiaatteiden sekä kaavarungon laatimisen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nyt ollut esillä mielipiteitä varten. Suunnitteluperiaatteissa määritellään täydennysrakentamisen, virkistysalueiden ja palvelurakenteen tärkeimmät tavoitteet. Sen jälkeen tehtävässä kaavarungossa tarkennetaan merkittävimmät suunnittelun periaateratkaisut, kuten alustava kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt.
Suunnittelualueeseen kuuluu Vuosaaren puolella koko Meri-Rastilan ulkoilualue, Rastilan kartanon ympäristö ja nykyinen leirintäalue, Vanttikallio sekä osat Rastilan ja Broändan pientalo- ja luontoalueista aina Kallvikintiehen asti. Alue kattaa myös pienen osan Mellunkylää ja rantakaistan Vartiokylää eli koko Vartiokylänlahden läntisen puolen rannan Marjaniemeen saakka.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta käsittelevät tässä lausunnossaan vain Vuosaaren kaupunginosaan kuuluvia alueita ja kannanotossa keskitytään nyt esillä olevassa kaavamateriaalissa lähitulevaisuudessa eniten muutospaineissa oleviin luonto- ja kulttuuriympäristöltään arvokkaimpiin alueisiin eli Meri-Rastilan länsirantaan (kaavamateriaalissa Rastilanranta) sekä Rastilan kartanon ympäristöön.
Meri-Rastilan länsiranta
Meri-Rastilan ulkoilualueelle kaavaillaan nyt esillä olevissa suunnitelmissa uutta asuinaluetta. Uusvanhan ajatuksen taustalla on muutaman vuoden takainen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava, jossa arvokkaalle luontoalueelle rakennettavan uuden asuinalueen asukasmääräksi kaavailtiin noin 1800 asukasta.
Nyt rakennettavaksi esitettävän Meri-Rastilan länsirannan kiistattomista luontoarvoista on laaja yhteisymmärrys myös kaupungin omien luontoasiantuntijoiden piirissä, eikä tässä ole tarpeen enää uudelleen kerrata kaikkia alueella tehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia. Riittää kun todetaan metsäalueen kuuluvan METSO-inventoinneissa pääosin kahteen ylimpään luokkaan ja koko alueen olevan helsinkiläisittäin arvokas lintualue ja harvinaisen arvokas kääpäalue. Vuosaaren sillan eteläpuolella sijaitseva kaunis niitty esiintyy jo 1600-luvun kartoissa viljelyalueena ja on hieno vuodenaikojen mukaan muuttuva elävä fragmentti paikan keskiajalle ulottuvasta kulttuurimaisemasta.
Vuosaarelaisille Meri-Rastilan ulkoilualue on kuitenkin myös ja ennen kaikkea merkittävä ja rakas virkistysalue, jossa kävellään pitkin ulkoilureittejä, patikoidaan metsämaastossa ja rantakallioilla. Kesäisin uidaan vapailla merenrannoilla sekä ongitaan ja talvisin hiihdetään tai lasketaan pulkalla mäkeä alas pitkin Vuosaaren parasta pulkkamäkeä. Paikallisten lisäksi ulkoilijoita saapuu runsaasti muualtakin Itä-Helsingistä ja myös kauempaa kantakaupungista ja naapurikaupungeista asti. Meri-Rastilan ulkoilualue onkin ylivoimaisesti Helsingin paras metrolla noin vartissa keskustasta saavutettavissa oleva iso virkistysalue.
Myös hieno näkymä metrosillalta Meri-Rastilan metsään ja Vartiokylänlahdelle on Vuosaaren alueen yksi käyntikortti. Sama tietenkin kuljettaessa metrolla, autolla tai pyörällä Vuosaaresta Puotilaan päin. Näkymät merelle ja mereltä rannalle ovat vaalimisen arvoisia. Raskaasti rakennettu ympäristö ikään kuin kutistaa maiseman. Vapaat merenrannat ja kaupunkimetsät tuovat maisemaan väljyyttä sekä kaupungin kaipaamaa vehreyttä ja saavat maiseman hengittämään. Ne ovat Helsingin vaalimisen arvoisia erityispiirteitä.
Lähiluonnon suotuisista terveysvaikutuksista on tullut jatkuvasti lisää akateemista tutkimustietoa ja aivan uusimmat tieteelliset tutkimustulokset kertovat myös luontoympäristöjen läheisyyden mielenterveyttä edistävästä vaikutuksesta sekä kaupunkiluonnon sosioekonomisia eroja tasaavasta suotuisasta vaikutuksesta (Residential green space in childhood is associated with lower risk of psychiatric disorders from adolescence into adulthood, PNAS March 12, 2019).
Ehkä hämmentävin puute nyt esillä olevassa kaavamateriaalissa on kuitenkin sen täydellinen vaikeneminen aivan hankealueen viereen kohdistuvasta Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen nimellä laadittavasta suuren mittakaavan täydennysrakentamisprojektista. Nykyiselle noin 5000 asukkaan alueelle ollaan esittämässä uutta asuinrakentamista yli 4000 asukkaalle olemassa olevan rakennuskannan väliin ja osin puisto- sekä luontoalueilla. Muutamilla tonteilla uusi rakentaminen suunnitellaan tehtäväksi nykyisiä taloja purkamalla ja uudisrakentamalla tontit huomattavasti tehokkaammin.
Rakentamisen suunnittelun aloittaminen asukkaille tärkeälle Meri-Rastilan länsirannan luontoalueelle, samanaikaisesti kun aivan paikan vieressä on käynnissä asemakaavasuunnittelu Helsingissä poikkeuksellisen mittavan täydennysrakentamisen osalta, on vähintäänkin oudon piittaamatonta ja ylimielistä alueella asuvia vuosaarelaisia kohtaan.
Meri-Rastilassa pian tapahtuva täydennysrakentaminen ja vanhentuneeseen kaupunkisuunnitteluideologiaan pohjaava suositulle ulkoilualueelle kohdistuva uudisrakentaminen eivät tietenkään ole molemmat toteutettavissa ja jo pelkän ajatuksenkin pitäisi olla mahdoton. Alueiden rakentamisen samanaikainen suunnittelu syö uskottavuutta myös Meri-Rastilan kaupunkiuudistukselle esitetyiltä motiiveilta ja lisää tarpeettomasti suunnitteluilmapiirin ristiriitoja Vuosaaressa.
Meri-Rastilan ulkoilualueen säilyttäminen nykyisellään Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteissa ja tulevassa kaavarungossa rauhoittaa edes osan Meri-Rastilaa asuinalueen tulevan metamorfoosin myllerryksessä.
Rastilan metroaseman seutu
Vuosaarelaisyhteisöt ovat aiemmin usean eri kaavahankeen yhteydessä ehdottaneet tutkittavaksi metroradan ja Vuotien kattamista osan matkaa Rastilan metroaseman itäpuolella. Sopiva kohde laadittavan selvityksen ensimmäiseksi vaiheeksi olisi Torisillan ja Matkailijansillan välinen osuus, jossa peruskallio tukisi rakenteita koko matkalta.
Paikka on nyt esillä olevien suunnitteluperiaatteiden alueen reunalla, mutta se voitaisiin hyvin sisällyttää suunnittelun rajaukseen mukaan. Uusi kansirakenne korjaisi Vuotien ja metroradan leveän kanjonin ikävää maisemahaittaa ja vähentäisi liikenteen aiheuttamaa melua väylien varren asunnoissa. Tehtävän selvityksen tulosten mukaan kannella voisi sitten olla asuinrakentamista tai vaikka monikäyttöinen puistoinen viherkansi. Kumpikin ratkaisu olisi oivallinen parannus nykytilanteeseen ja kohentaisi viihtyisyyttä väylien läheisyydessä laajemminkin.
Rastilan kartanon ympäristö
Esillä olevassa kaavamateriaalissa on suunnitellun uuden asuinrakentamisen kohteena myös Rastilan kartanon ympäristö ja nykyinen Rastilan leirintäalue. Uudessa valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on alueelle osoitettu tehokasta rakentamista leirintäalueen, kartanon puistoalueen ja osin Rastilanmäen luontoalueen päälle. Käsitellessään uuden yleiskaavan toteuttamisohjelmaa sen hyväksymisen jälkeen kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin siirsi leirintäalueen toteuttamisen ensimmäisestä vaiheesta 2018–2035 seuraavaan vaiheeseen 2030–2040. Tämä oli myös Vuosaari-Seuran, Vuosaari-Säätiön ja Vuosaari-toimikunnan lautakunnalle esittämä toivomus, joka tosin koski myös Meri-Rastilan länsirantaa.
Vuosaarelaiset yhteisöt ovatkin hämmästyneitä siitä, että nyt Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden ja kaavarungon laatimisen yhteydessä tehdään alustavia linjauksia ja keskeisiä valintoja alueen tulevan maankäytön osalta myös leirintäaluetta koskien, vaikka ollaan vasta vuodessa 2019. Voisi jopa ajatella tämän olevan selkeästi kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaavan toteuttamisohjelman aikataulun kirjaimen ja hengen vastaista.
Rastilan leirintäalue on sijainnut Vuosaaressa vuodesta 1971 asti ja paikasta on tullut monille vuosaarelaisille tärkeä. Vaikka leirintäalueen lähiympäristö on muuttunut vuosien saatossa huomattavan urbaaniksi, sen toiminta sopii melko kivasti kartanoympäristöön ja osaltaan leirintäalue säilyttää kartanoympäristön vaatimaa tilallista ja maisemallista avaruutta.
Rastilan eli Rastbölen kartanon ympäristö on yksi Vuosaaren merkittävimmistä kulttuuriympäristöistä, jonka paikallishistoriallinen aikajänne ulottuu keskiajalta 1950-luvun alkuun ja kaupungin omistuksessa retkeilymajana sekä viihtyisänä ravintolana hienosti aina nykyhetkeen asti. Kartanon päärakennuksen ja sen viereisen puistoalueen lisäksi arvokokonaisuus koostuu entisestä pehtorintalosta talousrakennuksineen sekä vanhasta viljamakasiinista, joka on siirretty päärakennuksen ja uudemman saunan väliin entiseltä tallimäeltä Rastilan metroaseman vaiheilta Vuosaaren metroradan rakentamisen yhteydessä.
Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Rastilanmäki on myös oleellinen osa kartanoympäristöä. Sitä hoidettiin vielä 1940-luvulla ratsastuspuistona ja joitain polkuosuuksia on maastossa edelleen jäljellä. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsevan englantilaistyyppisen puiston kontrastina Rastilanmäkeä vaalittiin luonnonpuistona, samaan tapaan kuin Juorumäkeä Vartiokylänlahden toisella puolella. Nykyään Rastilanmäellä on leirintämökkejä, mutta iso osa metsäalueesta on METSO-inventoinnin mukaan edelleen arvokasta monimuotoista metsää.
Koko Rastilan kartanoympäristön ja puistoalueen topografinen asema alhaalla Rastilanpurolaaksossa tekee siitä erityisen haavoittuvan isoille muutoksille ympäristön suurmaisemassa. Uudessa yleiskaavassa sinne hahmotellun korttelitehokkuuden toteuttaminen lähiympäristössä muuttaisi paikan kulttuuriympäristön ymmärtämättömän kaupunkisuunnittelun surulliseksi muistomerkiksi ja varoittavaksi esimerkiksi tuleville sukupolville.
Helsingissä 25.4.2019
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Seura
Heikki Hurtta
Vuosaari-Säätiö
Liisa Winberg
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
