1990-luvun pohjoisesta etelään otetussa Vuosaaren ilmakuvassa Aurinkolahtea ei ole vielä rakennettu. Kuva: Eero Honkanen
27.3.2019 (n:o 12/2019) ilmestyneessä Vuosaari-lehdessä pyydettiin lukijoita lähettämään Vuosaaren rakentamista ja suunnittelua koskevia kysymyksiä Kaupunkiympäristön toimialan Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimille. Tässä on ensimmäinen osa kysymyksiä ja vastauksia. Tulevissa lehden numeroissa julkaistaan lisää kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä tuli runsaasti, kiitos niistä lukijoille!
KYSYMYS:
– Artikkelissanne Vuosaari-lehdessä n:o 12 (27.3.2019) sanotte, että kaiken rakentamisen jälkeen Vuosaaren viheralueet pienenevät alle 2 %. Rakentamiskarttoja katsoessa luku tuntuu todella pieneltä. Lasketteko viheralueiksi esim. golfkentän ja täyttömäen? Ainakin asukkaiden mielestä ne ovat rakennettuja ympäristöjä, eivät luontoalueita.
VASTAUS:
– Vuosaaressa on puistoa ja metsää 37 % Vuosaaren pinta-alasta. Jos kaikki kaavoissa ennakoitu rakentaminen toteutuu, puistoa ja metsää on vuonna 2050 35 %. Koko Helsingissä puiston ja metsän osuus maapinta-alasta on 31 %. Golfkenttää ei tässä yhteydessä ole laskettu viheralueeksi, mutta Vuosaaren täyttömäki on. Vuosaaren täyttömäkeä rakennetaan parhaillaan virkistysalueeksi puisto- ja viherrakentamisen keinoin. Samalla myös vanha kaatopaikka kunnostetaan virkistysalueen osaksi. Tavoitteena on, että alue päästäisiin avaamaan kaupunkilaisille virallisesti ainakin osittain vuodenvaihteessa 2020–2021.
KYSYMYKSIÄ:
– Miksi juuri Vuosaareen kohdistuu väestömäärältään kaikkein suurin rakentaminen? Miksi täydennysrakentamista ei tehdä tasaisesti eri kaupunginosien välillä? Kohdistetaanko Vuosaareen muita alueita enemmän kaavoitusta, koska muuta kaavoitushankkeet, kuten Östersundom ja kaupunkibulevardit eivät etene toivotusti? Tuntuu siltä, että Vuosaareen tehdään Länsi-Helsinkiä enemmän täydennysrakentamista. Mistä tämä johtuu? Mikä on viihtyisän Vuosaaren asukasluvun yläraja? Miten kaavoituksessa aiotaan ottaa huomioon sote, päivähoito ja koulupalveluiden riittävyys Vuosaaressa? Nytkään palvelut eivät tahdo riittää kaikille? Miten kaupunki takaa palveluiden riittävyyden, jos rakennetaan lisää?
KYSYMYS:
Miten toteutuu kaupungin periaate samojen sääntöjen noudattamisesta, kun Vuosaaressa on raskasta täydennysrakentamista, mutta esimerkiksi Kulosaaressa sitä ei ole lainkaan?
VASTAUS:
Vuosaaren hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, runsaat virkistysalueet ja koko kaupunkiin verraten alhainen väestötiheys tarjoavat hyvät edellytykset täydennysrakentamiselle. Asuminen keskitetään yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti raideliikenteen solmukohtiin. Tämän vuoksi myös muualle Helsinkiin keskitetään ja tiivistetään asumista raideliikenteen varrelle. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 200 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Tästä kasvusta alle 10 % odotetaan suuntautuvan Vuosaareen. Tämä tarkoittaa yhteensä 60 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä, mutta ennusteeseen liittyy epävarmuuksia. Vuosaaren alueelle laaditaan julkisten palveluiden palveluverkkoselvitys vuoden 2019 aikana. Selvityksen tavoitteena on arvioida tulevat palvelutarpeet, jotta suunnittelussa osataan varautua tulevaan muutokseen ja väestön kasvuun.
KYSYMYS:
– Rakentamisesta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki perusteli asemien seutujen tiiviin rakentamisen säästävän luontoalueita. Vuosaaren keskusta rakennetaan Suomen mittapuullakin mitattuna erittäin tehokkaasti ja raskaasti. Metroaseman ympärille syntyy uutta asutusta pienen lähiön verran. Vähentääkö tämä mitenkään Vuosaaren muiden alueiden rakentamista? Säästyykö metsää Meri-Rastilassa, Mustavuoressa tai Kallvikintien varrella? Vaikuttaako toisen alueen raskas rakentaminen Vuosaaressa mitenkään toisen alueen rakentamiseen?
VASTAUS:
Tiivis ja tehokas rakentaminen keskitetään hyvien joukkoliikenteen solmukohtiin yleiskaavan mukaisesti. Tämä on samalla viisasta ilmastohaasteisiin vastaavaa kaupunkisuunnittelua. Kokonaiskuvassa kaupungin kasvaminen toteutuu asuntomarkkinoiden ehdoilla. Tämä tarkoittaa, että tehokas rakentaminen pienentää rakentamispainetta ja vähintäänkin hidastaa muiden alueiden toteutumista. Vaikka Vuosaaren asemanseutuja tiivistetään, tapahtuu kehitystä ja rakentamista kuitenkin koko Vuosaaren alueella.
KYSYMYS:
– Itä-Helsingissä on muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna selvästi eniten muualta Suomeen muuttaneita. Miten ennakoitte ja varmistatte, etteivät ongelmat suureksi paisuvassa Vuosaaressa kehity samaan suuntaan kuin naapurimaamme Ruotsin monissa jättilähiöissä on tapahtunut?
KYSYMYS:
Millainen määrä kaupungin vuokra-asuntoja Vuosaareen tuleviin uusiin rakennuksiin on tarkoitus sijoittaa? Onko määrä sellainen, että kaupungin voidaan katsoa toimivan samojen sääntöjen mukaan sekä Vallilassa että Vuosaaressa?
KYSYMYS:
Onko kaupungin käsitys segregaation torjunnasta sellainen, että joillekin alueille asutetaan merkittävä määrä maahanmuuttajia, mutta joillekin muille alueille ei lainkaan?
VASTAUS:
Tavoitteena Vuosaaressa ovat monipuoliset ja sosiaalisesti tasapainoiset alueet, joissa on monipuolista asumista. Taustana tähän on kaupunginvaltuuston hyväksymä asumisen ja maankäytön ohjelma. Ohjelma määrittelee eri hallintamuotojen osuudet asuntorakentamisesta, ja sen mukaisesti asuntorakentaminen jaotellaan tuettuun vuokra-asumiseen, vapaarahoitteisiin hallintamuotoihin sekä välimalleihin, kuten hitas- ja asumisoikeustuotantoon. Jos alue on aiemmin rakentunut hallintamuotojen osalta yksipuolisena, korjataan jakaumaa täydennysrakentamisella. Sosiaaliseen kestävyyteen vaikutetaan myös julkisten tilojen sekä palveluiden riittävällä määrällä ja laadukkaalla toteutuksella.
Vastaukset: Kaupunkiympäristön toimialan Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi
