Vuosaaren historiapaikat
Palstalla kerrotaan Vuosaaren historiallisista paikoista, rakennuksista ja tapahtumista.
Skatan patteri Uutelassa on varsin kehnossa kunnossa. Kuva: Eero Honkanen
Vuosaaresta löytyy 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin suojaksi Helsingin ympärille 1914–1917 rakennettuja maalinnoitteita on nähtävinä Mustavuoressa. Saariin ja rannoille rakennetun meririntaman itäisin varustus löytyy puolestaan Uutelan Skatanniemestä. Rakennelmat ovat päässeet vuosien saatossa monin paikoin heikkoon kuntoon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Skatan patterin betoniset suojavarustukset ovat kokeneet kovia. Katosta on myöhemmin poistettu suojana ollutta rautaa ja tiloissa on majoittunut monenlaista kulkijaa. Kuva: Eero Honkanen
Helsingin ympärille rakennettiin maalinnoituksia ns. hajautetun järjestelmän mukaan, eli linnoitusosat olivat erillään toisistaan. Linnoitteita oli mm. Lauttasaaressa, Pasilassa, Käpylässä Viikissä, Kulosaaressa, Herttoniemessä, Vartiosaaressa ja Jollaksessa. Vuonna 1915 maarintaman puolustusta tehostettiin rakentamalla puolustusasemia myös mm. Tapiolaan, Pukinmäkeen, Myllypuroon, Kontulaan, Vartiokylänlahdelle ja Porvarinlahdelle Mustavuoreen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Monet kohteista ovat jääneet rakentamisen jalkoihin. Näin kävi myös tykkipatteri 62:lle, joka jäi uusien talojen alle Kallvikintien–Neitsytsaarentien kohdalla. Museovirasto kävi tutkimassa ja kuvaamassa kohteen ennen uusien talojen rakentamista. Kuva: Satu Koivisto, 2016, Helsingin kaupunginmuseo
Meririntaman, jonka pattereiden piti tukea tykkejä kääntämällä maarintamaa, itäisin asema oli Vuosaaren Skatanniemessä. Meririntamalla oli kaksi puolustuslinjaa, joista uloin oli Helsingin edustan ulkosaarissa ja sisempi sisäsaarissa sekä rannoilla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Skatan 4-tykkinen patteri ammus- ja miehistösuojineen. Kuva: Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä, Museovirasto, rakennushistorian osasto 2/1979
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Skatan patterin aseistuksena on ollut neljä 152 mm:n Canet-tykkiä. Skatan linnoituksesta tykit on poistettu. Kuvassa Ylläppään RT:n aliupseerikurssilaiset Canet-tykillä. Kuva: SA-kuva
Näitä puolustusasemia rakentamaan oli Venäjältä tuotu kiinalaisia, paikallisissa asukkaissa pelkoakin aiheuttaneita hunghuuseja. Tositoimiin puolustuslinjoilla ei jouduttu, ellei sellaisiksi lasketa Suomen sisällissodan aikaisia taisteluja punaisten ja valkoisten välillä. Sellaisiakin yhteenottoja joissain juoksuhaudoissa Helsingin ympärillä käytiin.
Mustavuoren maalinnoitus
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, puolustusasema I:20 Mustavuoressa. Kuvassa on ensimmäinen aseman eteläpäähän louhituista luolista, jotka oli tarkoitus yhdistää hevosenkengän muotoiseksi kokonaisuudeksi. Vain kaksi suoraa osiota ehdittiin louhia ennen kuin työt jäivät kesken. Nelikulmaisen luolan suuaukon veden peittämällä edustalla on kasa louhinnassa syntynyttä kivikkoa. Kuva: Sakari Kiuru, 2013, Helsingin kaupunginmuseo
Mustavuoresta löytyy taistelu- ja yhdyshautoja tykkiteineen. Miehistösuojia on louhittu kallioluoliin, samoin ammusvarastoja ja tuliasemia. Osa asemista on ollut katettuja, osa kattamattomia. Osa linnoitteista on vuosikymmenten kuluessa romahtanut ja sulautunut jo osaksi luontoa. Osa on jäänyt rakentamisen alle. Näin kävi esimerkiksi tykkitien pätkille sataman rakentamisen yhteydessä.
Skatan tykkipatteri
1. maailmansodan aikainen tykkipatteri Skatanniemessä. Kuva: Eero Honkanen
Skatan merilinnoituksessa on ollut neljä 152 mm:n Canet-tykkiä, joiden pyöreiden alustojen pultit ovat edelleen nähtävissä. Miehistösuojat, ammuskellarit ja hissihuoneet on valettu betoniin. Suojien katosta on aikoinaan poistettu vahvistuksena ollutta rautaa.
Osa luokiteltu tärkeiksi suojelukohteiksi
1. maailmansodan aikaiset linnoitukset on museoviraston 1972 ja -73 ja myöhemmin 1979 tekemän inventoinnin yhteydessä luokiteltu suojelukohteiksi sekä muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kohteet on luokiteltu pistein 1–5. 1-luokan kohteet ovat jo tuhoutuneita ja arvottomia ja 5-luokan kohteet ehdottomasti säilytettäviä, hyväkuntoisia ja hyviä esimerkkejä lajistaan. Esimerkiksi Skatan patteri on saanut korkean suojeluluokituksen 4/5.
Skatan patteri sijaitsee Uutelassa. Kuva: Eero Honkanen
On selvää, ettei kaikkia 1. maailmasodan aikaisia linnoituksia ja rakenteita voida kunnostaa, eikä se ole edes järkevää. Mutta tuon ajan historiasta kertovien parhaiten säilyneiden kohteiden soisi olevan edes jonkinlaisessa kunnossa. Rahaa niiden kunnostamiseen ei taida mistään löytyä. Talkootöitäkö tarvitaan paikallishistorian pelastamiseksi?
Teksti: Eero Honkanen
Lähde: Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä, Museovirasto, rakennushistorian osasto 2/1979
