
Artikkelissa muistellaan Vuosaari-lehden arkistokuvien kautta edesmenneen Martti Ahtisaaren vierailuja Vuosaaressa niin presidenttinä kuin presidentin viran jälkeenkin.
Artikkelissa muistellaan Vuosaari-lehden arkistokuvien kautta edesmenneen Martti Ahtisaaren vierailuja Vuosaaressa niin presidenttinä kuin presidentin viran jälkeenkin.
Kuvissa on urakoitsija Jalo Syvähuokon huvila Hietalan puutarha Aurinkolahdessa 1920-luvulla ja nykypäivänä.
Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren taitelijatalon ja sen viereisen Villa Lill Kallvikin historiasta.
Vanhassa kuvassa on nykyisen Vuosaaren kirkon kohdilla sijainnut Marielundin tila.
Lukijan vanhassa kuvassa ollaan Rastilan leirintäalueella 1960- ja 70-lukujen vaihteessa.
Vanhassa kuvassa ollaan Ulappasaarentien ja Vuosaarentien risteyksessä vuonna 1974
Vuosaaren Martat täytti 70 vuotta maaliskuussa 2023. Vuonna 1953 perustetun Vuosaaren vanhimman suomenkielisen yhdistyksen toiminta on ollut vireää läpi vuosikymmenten. Artikkelissa käydään läpi Vuosaaren Marttojen historiaa.
Näkymätön Rastilan kartano -kävelyllä tutustutaan hävinneisiin rakennuksiin, höyrylaivalaituriin, entisiin viljely- ja niittyalueisiin sekä paikalla menneinä vuosisatoina asuneiden ihmisten vaiheisiin.
Vuosaarelaisen Porslaxin ratsutilan rakennuksista yksikään ei ole enää nykypäivänä näkyvissä. Näkymätön Porslaxin ratsutila -kävely järjestetään lauantaina 13.5. kello 13–15.15.
Ramsinniemessä, Hiidenmaankadun merenpuoleisessa reunassa, kallion alapuolella, sijaitsee vuonna 1913 valmistunut Villa Schetelig, eli Villa Bergbacka.
Vanhoissa kuvissa ollaan Marielundin tilalla sekä Ullaksen huvilalla.
Rastilassa kulki vielä 1960-luvulla hevosia. Lukijan vanhoissa kuvissa on elämänmenoa Rastilan seutuvilta.
Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy Pohjois-Vuosaaren uusia rakennuksia sekä rakennustyömaita.
Vuosaaren katuja tallustellessaan ei aina tule ajatelleeksi, mistä ne nimet kaduille ja paikoille ovat tulleet, mikä on niiden nimeämisen taustalla ollut. Yleensä nimille löytyy ihan ymmärrettävä ja looginen peruste.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966–69.
Helsingin Lauluveljien historia nivoutuu yhteen myös Vuosaareen historian kanssa.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1969–70.
Vanhat vuosaarelaiset – ennen vuotta 1963 Vuosaaressa (Nordsjö-Kallvikissa) syntyneet – kokoontuivat pakollisen koronatauon jälkeen perinteiseen tapaamiseensa Rastilan kartanoon Cafe Monami’hin lauantaina 17.9.
Helsingin kävelyfestivaalien osana järjestetään lauantaina 3.9. kello 13.30 ja lauantaina 10.9. kello 13.30 sotahistoriallista kävelykierrosta Vuosaaressa, joiden oppaana toimii poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966.
Vanhoissa kuvissa on lasten partio- ja harrastustoimintaa Vuosaaressa.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022. Näyttelyssä esitellään myös Vuosaaren ostoskeskusten eli ostareiden elämää vanhaan aikaan.
Maaliskuussa 1983 Vuosaareen muuttaneella Jani Toivokoskella, 45, on laaja kokemus kaupunginosan sisällä eri paikoissa asumisesta sekä työskentelystä. Vapaa-ajallaan hän digitoi ja editoi vanhoja Vuosaaresta kuvaamiaan videoita nettiin.
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen Vuosaaressa aloitetuista harrastuskerhoista. Se on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
1960-luvun postikortissa on ilmakuva Kangaslammen, Purje- ja Merikorttitien alueesta 1960-luvulta.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Ukrainan Kiovan sotatapahtumilla voi nähdä olevan yhtymäkohtia Vuosaarenkin historiaan. Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren ilmatorjunnasta sekä muista suojautumiskeinoista, joita Vuosaaressa käytettiin Neuvostoliiton pommituksissa talvella 1944.
Lukijan kuvassa on Kahvila Kampela vanhalla paikallaan vuonna 2001.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen, joka on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
Vanhoissa kuvissa on Rastilan leirintäalue 1970-luvulla.
Ensimmäinen Vuosaari-lehti ilmestyi 5.11.1965, joten Vuosaari-lehti täytti juuri 56 vuotta. Artikkelissa on kasa lehdessä olleita mainoksia paikallisaviisin alkutaipaleelta.
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan kuvin Seija Mäkisen perheen elämästä Vuosaaressa 1950- ja 60-luvuilla.
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan toisessa osassa kerrotaan lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Ensio-isän saapumisesta Vuosaareen sekä perheen perustamisesta Vuosaareen 1940- ja 50-lukujen vaihteessa.
Vuoden 1909 kuvassa on Kallvikin laivalaiturissa Sylvia-alus.
Vuosaaren historiapaikat -palstalla on Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan avausosa, jossa esitellään lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Bertta-äidin puolen suvun saapuminen Rastilaan kotialbumin kuvin.
Vanhoissa kuvissa nuoret laskevat suksilla mäkeä Kallvikinniemen Åsan tilalla pääsiäisenä 1923.
Vanhoissa kuvissa 1970-luvulta näkyy Ulappasaarentien terassitalot sekä Shellin pääkonttori.
Fastighets Ab Babord Merikorttikuja 6:ssa vietti maanantaina 2.11. 50-vuotisjuhliaan. Merkkipäivää juhlistettiin yhteisellä maljannostolla taloyhtiön pihamaalla.
Kallahdessa sijaitseva Saseka-talo on merkittävä osa Vuosaaren lähihistoriaa. Nykyisin kerhotalona toimiva rakennus on vuonna 1938 Vuosaaressa aloittaneen Sasekan kevytbetonitehtaan entinen ruokala.
Rastilassa toimi aikoinaan oma urheiluseura, 1948 perustettu Rastböle idrottsförening eli lyhennettynä RIF. Jutussa kaksi RIF:n entistä jäsentä kertoo tästä sympaattisesta kyläseurasta.
Vuosaaresta löytyy 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Helsinkiä ympäröineen maalinnoituksen rakenteita on Mustavuoressa, ja rannikon ympärillä olleeseen merilinnoituksen kuulunut tykkipatteri löytyy Skatanniemestä Uutelasta.
Vuosaarelaisen Jan-Olof Sillman arkistoista löytyi historian havinaa, nimittäin 1900-luvun vaihteen kuvia.
Vuosaaren kulttuurielämä oli jo 1950-luvulla vilkasta, ja monen vuosaarelaisen elämä pyöri silloisen Sasekan tehtaan ympärillä. Pirkko Kuuslahden lähettämissä vanhoissa kuvissa palataan 1950–1960-lukujen rientoihin.
Rastilan kartanolle kokoontui lauantaina 7.9. noin 80 entistä vuosaarelaista vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä.
Oskar Dahlströmillä ja Omenamäen torpalla on pitkä ja mielenkiintoinen yhteinen historia takanaan. Mies on käynyt entisellä kotitalollaan vuosikymmenet pitämässä huolta paikoista.
Maj-Britt Ostrow asui Vuosaaren kartanon alueella vuodesta 1957 vuoteen 1975. Hän osallistui tänä keväänä vuosaarelaisten ala-astelaisten teemaviikkoon kertomalla Vuosaaren historiasta ja kehityksestä.