Vanhusten hoidosta ja hoitajamitoituksesta

Ikä ei ole numero, se on tunne. Vanhus ei ole tilastonumero, vaan ihminen. Hoitaja ei ole poliittisia pisteitä myöntävä desimaaliluku. Joka viides helsinkiläinen on yli 65-vuotias, Vuosaari ei liene poikkeus. Heistä suurin osa on edelleen hyväkuntoisia, mutta joukossa on liian paljon heitä, joiden paras paikka ei olisi kotona. Heidän määränsä tulee lähivuosina kasvamaan, eikä hoitajia riitä kaikille. Siksi kaikki mahdolliset ideat ja keinot vanhusten hoitajien lisäämiseksi olisi otettava avoimesti vastaan.

A-studiossa keskiviikkona 10.2. aiheesta keskusteli emeritaprofessori, Vantaan kunnan edustaja ja ministeri. Järkytyin, kuinka kaukana todellisuudesta tuntui olevan ministeri Kiuru, joka lähes tuomitsi yksityisen hoivapalveluyrityksen, joka tuo 1000 uutta filippiiniläistä hoitajaa Suomeen.

Ei ulkomainen työvoima ole ongelman ratkaisu, mutta sen aliarvioiminen on lyhytnäköistä poliittista pelkoa. Minulla on ollut ilo tutustua Vuosaaressa kahteen filippiiniläiseen pariskuntaan, jotka ovat juuri näitä Krista Kiurun kavahtamia sairaanhoitajia. Kummatkin puhuivat lyhyen Suomessa asumisen ja työskentelyn jälkeen hämmästyttävän hyvin suomea ja jatkoivat erikoistumisopintojaan työn ohessa. Syy nopeaan kielen oppimiseen on heidän mukaansa se, että kotihoidossa olevat vanhukset haluavat jutella. Itse haluaisin hoitajakseni mielelläni aasialaisen, jonka kulttuuriin kuuluu vanhojen ihmisten kunnioitus.

Marit Hohtokari, Rastila