Energiaremonteista huolestuneelle

Vuosaari-lehdessä 10.3. (numero 9/2021) oli Mikko Väyrysen hyvä kirjoitus energiaremonttien haitallisuuksista. Rakennuksessa asuva kokee loppukäyttäjänä lähinnä sisäilman vaihtuvuuden ja lämpötilan, joihin hän voi vaikuttaa tai sitten ei. Vastuu on kerrostaloissa pääosin taloyhtiöllä ja sopimusten mukaisesti huoltoyhtiöllä. Lämpötila pitäisi pysyttää ihmisen terveyden ja viihtyvyyden takia lämmityskautena 20–23 asteen välillä ja kesällä se saa nousta hellekausina 27 asteeseen. Ilmaa pitäisi asetuksen mukaan vaihtaa asunnoissa 0,5 litraa jokaista huone-m2 kohti sekunnissa.

Energiatehokkuuden parantamisella pyritään säästämään energiaa, vähentämään ympäristöpäästöjä ja pitämään silti rakennuksissa hyviä sisäolosuhteita säännösten mukaisesti. Pitkävaikutteiset energiansäästöt tarvitseva rakennuksen korjauksia, jotka kohdistuvat rakennuksen vaipan lämpöeristyksen parantamiseen ja talotekniikan uudistamiseen, kuten lämmön talteenottoon poistoilmasta, lämpöpumppujen käyttöön sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Taloyhtiöillä ja pientalojen omistajilla onkin nyt erinomainen ja taloudellinen tilaisuus tehostaa rakennusten energiatehokkuutta, kun ARA jakaa rahaa energia-avustuksina. Tarvitaan päätöksiä ja asetetaan tavoitteeksi energiatehokkuuden parantaminen taloudellisesti toteutettuna. Tehdään talosta energiaselvitys. Lasketaan kustannukset ja laitetaan raha-anomukset Araan. Energiaselvitysten laadinnassa on käytettävissä energiapätevyyden osaajia, joiden yhteystiedot löytyvät ARA:n verkkosivuilta.

Leevi Myyryläinen,
yli-insinööri, tietokirjailija