Palstalla kerrotaan Vuosaaren historiallisista asioista, paikoista, rakennuksista ja tapahtumista.
Vuoden 1947 paikkeilla Vuosaareen muuttanut viipurinlahtelainen ammattikalastaja Ensio Mäkinen oli perustanut perheen Rastilassa tapaamansa Bertta Tikan kanssa. Helmikuussa 1951 vihitty pariskunta asui Ramsinniemen Kortvikin mökissään Eila-vauvansa kanssa.
Kesällä 1953 pariskunta löysi kalastustukikohdan Helsingin edustalla olevasta Ryssänsaaresta. Syksyllä 1953 perhe asui Kalliossa 4. linjalla, kun toinen tytär Seija syntyi. Mäkiset muuttivat takaisin Vuosaareen Ension rakennettua talon Rastilantielle. Perhe muutti Rastilantielle vuoden 1957 tietämillä ja asui talossa pari vuotta, kunnes muutti Helsingin Vanhaankaupunkiin.
Alla Seija Mäkisen kotialbumin kuvia Mäkisten perheen Vuosaaren ajoilta.
Eila Mäkinen ja lähellä asunut Mäkisten perheystävä Sidri Arfullen Kortvikissa. Arfullen oli yksi Ensiota, Berttaa ja Eila-tytärtä tukeneista ja Vuosaareen sopeutumisessa auttaneista paikallisista henkilöistä. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi
Ammattikalastaja Ensio Mäkinen rysäruuhessa keväisellä merellä. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi
Eila Mäkinen ja Sidri Arfullen Kortvikin mökin rappusilla. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi
Seija Mäkisen sisko Eila Mäkinen ensimmäisen luokan luokkakuvassa vuonna 1958 Heteniityntiellä sijainneen Rannikkopiirin kansakoulussa. Eila istuu edestä katottuna toisena oikealla, ikkunan alla, patterin vieressä. Vuonna 1950 valmistunutta Rannikkopiirin kansakoulua kutsuttiin aluksi Sasekan kouluksi, sillä Vuosaaren ensimmäinen suomenkielinen koulu rakennettiin Sasekan aloitteesta yhtiön lahjoittamalle tontille. 1960-luvun alussa nimi muuttui Vuosaaren kansakouluksi, sittemmin Heteniityn ala-asteeksi, nykyään koulu on osa Vuoniityn peruskoulua. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi
Maria Mäkinen ja hänen lapsenlapsensa Seija Mäkinen Rastilassa 1960-luvun alussa. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi