Kuvassa metsää Rastilassa.
Helsingin Vuosaaren metsäalueiden monimuotoisuuden arviointi vuonna 2022. Vanhatalo, Anni ym. Faunatican raportteja 82/2022. 80 s.
Helsinki on teettänyt Vuosaaren metsistä kesällä 2022 kartoitus- ja arviointityön, niin sanotun monimuotoisuusselvityksen, hyödynnettäväksi maankäytön suunnittelussa.
Vuosaaren metsät on selvityksessä luokiteltu arvoluokkiin suhteessa toisiinsa. Kun jokaista metsäkuviota on ikään kuin verrattu Vuosaaren arvokkaimpiin, vaikeapääsyisiin metsiin Mustavuoren perukoilla, ”alhaisiksi” arvoltaan on luokiteltu jopa Metso I ja II -luokiteltuja metsiä lähempänä asutusta. Lahopuun keskimäärän Vuosaaren metsäkuvioilla on laskettu ylittävän kirkkaasti Metso-luokituksen kriteerin. Kun tilauksessa kuitenkin on erotella Vuosaaren metsäkuvioita toisistaan, päädytään irvokkaisiin luonnehdintoihin lain mukaan suojelun arvoisten metsien ”arvojen alhaisuudesta”.
Selvityksessä on tehty luontotyyppikartoitusta, joka Vuosaaren metsissä on muuten tekemättä, mutta tämän tuloksia ei raportissa ole. Luonnonsuojelulain 29 § suojelemat luontotyypit ja metsälain 10 § määrittelemät erityisen tärkeät elinympäristöt jäävät metsäkuvioilla tunnistamatta. Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitystä (HSY 2021) ei ole hyödynnetty kuvioiden luontoarvon määräämisessä. Uhanalaisten lajien suhteen on luotettu aiempiin – aukollisiin – havaintoihin. Metsäkuvioiden kuulumisesta metsäverkostoyhteyteen tai eristyneisyydestä on puhetta, mutta tämän tarkastelu ei näy selvityksen tuloksissa. Ilman Metsä- ja puustoisen verkoston selvitystä (Helsinki 2019) monimuotoisuusselvitystä ei voikaan maankäytön suunnittelussa käyttää.
Helsinki teki 2021 useimmissa Vuosaaren lähimetsissä niin kutsutun pienpuuston hoidon. Kuutioittain puuta vietiin pois metsästä ja metsänpohja raivattiin joka kohdasta kuljettavaksi. Nuoret puut poistettiin huolella, mutta vieraslajit jätettiin esteettä rehottamaan. Tämä ”hoito” alentaa nyt lähimetsien saamaa ”luontoarvoluokkaa” ainakin kahdessa selvityksen tarkastelemassa suhteessa, lahopuun määrässä ja kuluneisuudessa. Kaupungille lankeaa ankara ennallistamisvelvoite, jonka kohteista, luontoarvostaan alennetuista lähimetsistä, selvitys antaa hyvän käsityksen.
Selvityksen ”luontoarvoluokitus” ei kerro mitään metsän arvosta asukkaille. Tutkimusten mukaan juuri lähimetsällä, kotoa jalan saavutettavalla metsällä, on vahva ihmisen terveyttä edistävä ja jopa elinikää pidentävä vaikutus. Asukkaiden hengelle ja terveydelle ei valitettavasti voida laskea arvoa, kun kaupunki kasvaa ja kehittyy.
Helena Saarikoski
Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi
