OmaStadin avulla helsinkiläisten ehdottamat ja äänestämät ideat saadaan osaksi uudistuvaa kaupunkia. Kuva: Kimmo Brandt / Compic
Tämän kevään osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä käytti 7,1 prosenttia äänioikeutetuista 13 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä äänioikeuttaan. Peruskouluikäisten äänestysaktiivisuus on ollut ikäryhmistä vahvinta kaikilla kolmella OmaStadin kierroksella. Nuorten äänestysaktiivisuus koheni kevään äänestyksessä entisestään.
Keväällä äänestäjät antoivat yhteensä 188 761 ääntä kaupunkilaisten ehdotuksille, joista 45 äänestettiin toteutettavaksi. Helsingissä on meneillään osallistuvan budjetoinnin kolmas kierros. Se on edennyt vaiheeseen, jossa äänestyksessä menestyneet ehdotukset toteutetaan.
Äänestyksessä ikäryhmistä aktiivisimpia olivat peruskouluikäiset. Heistä yli neljäsosa (29 %) käytti äänioikeuttaan osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä. Seuraavaksi korkein äänestysprosentti oli 30–49-vuotiaiden ikäryhmässä (8,7 %). Matalimmaksi äänestysprosentti jäi 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten osalta (2,0 %). Äänestysaktiivisuus vaihteli suurpiireittäin Itäisen suurpiirin ja Östersundomin 5,1 prosentin ja Kaakkoisen suurpiirin 11,3 prosentin välillä.
– OmaStadi vaikuttaisi olevan hyvä väylä osallistumiseen etenkin nuorille, jotka eivät pääse äänestämään esimerkiksi valtiollisissa vaaleissa, tutkija Jenni Erjansola sanoo.
Helsinki haluaa parantaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia
Peruskouluikäisten äänestysaktiivisuus on ollut ikäryhmistä vahvinta kaikilla kolmella Oma-
Stadin kierroksella. Kevään äänestyksessä heidän äänestysaktiivisuutensa koheni entisestään.
Kaupungin palvelupisteissä avustettuna äänestäneiden määrä kasvoi toiseen kierrokseen verrattuna. Heistä merkittävä osuus oli ikääntyneitä helsinkiläisiä. Äänestysprosentti jäi jälleen pienimmäksi 75 vuotta täyttäneillä helsinkiläisillä.
Kokonaisuudessaan edelliseen, vuoden 2021 äänestykseen, verrattuna OmaStadin kevään äänestysprosentti laski yhden prosenttiyksikön verran. Tämä johtui siitä, että työikäiset eivät äänestäneet yhtä aktiivisesti kuin he äänestivät viimeksi.
– Kolmen kierroksen jälkeen kaupunkilaiset ovat voineet vaikuttaa siihen, miten kaupunki käyttää 22 miljoonaa euroa kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi. Jokaisessa Helsingin suurpiirissä on jo useita OmaStadin rahoituksella syntyneitä hankkeita, jotka ovat alkujaan asukkaiden ideoimia ehdotuksia, kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kertoo.
Puistot ja luonto sekä ulkoilu ja liikunta olivat jälleen suosituimpia teemoja
Puistoihin ja luontoon liittyvät ehdotukset saivat äänestyksessä eri teemoista suurimman suosion 32 prosentin osuudella kaikista äänistä. Ulkoilu ja liikunta oli lähes yhtä suosittu teema 31 prosentin osuudella äänistä.
Nämä kaksi teemaa ovat selvästi olleet suosituimpia kaikilla kolmella OmaStadin kierroksella. Eniten ääniä saaneet ehdotukset ovat liittyneet esimerkiksi ympäristön siisteyteen, kaupungin vehreyteen ja liikuntapaikkoihin. OmaStadiin voi tutustua osoitteessa omastadi.hel.fi.
Helsingin tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia
Yksi tapa vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon on osallistuva budjetointi. Se tarkoittaa sitä, että asukkaat voivat olla mukana päättämässä julkisten varojen käytöstä tietyllä tarkoitukseen varatulla rahasummalla. Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa asukkaat laativat ehdotuksia ja äänestävät siitä, mihin 8,8 miljoonaa euroa käytetään. Kaupunkilaisten ehdotuksista on äänestetty OmaStadissa kolme kertaa vuosina 2019, 2021 ja 2024.
Seuraavan kerran helsinkiläiset pääsevät ideoimaan ehdotuksia, kun OmaStadin neljännen kierroksen aikataulu vahvistuu.
