
Vuosaaren keskustaan entisen lukion paikalle on suunniteltu Kulttuurikorttelia, jossa yhdistyvät asuminen, työskentely, kaupalliset palvelut sekä tilat kulttuuritoimintaa varten. Kuva: Sitowise ja Helsingin kaupunki
Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa ja paikka, jossa meri, metsä ja metroon tukeutuva kaupunki kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Asukasluvultaan Vuosaari vastaa keskisuurta suomalaiskaupunkia.
Vuosaari on ollut pitkään yksi Helsingin asuntorakentamisen painopistealueista, mutta rakentamisen tahti on jo hidastunut kiivaimmista vuosista. Erityisen rauhallista uusien asuinhankkeiden osalta on nyt, kun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat laskeneet, eikä rakennushankkeissa ole kunnolla ehditty sopeutua kohonneeseen korkotasoon.
Pidemmällä aikavälillä Vuosaaren ennakoidaan kuitenkin kasvavan muun Helsingin mukana. Kaupungin asukasluku on jo parin vuoden ajan noussut aiempaa nopeammin.
Lisää omistusasuntoja Vuosaareen
Vuosaaressa on paljon rakentamattomia tontteja, ja kaupunkisuunnittelussa keskitytään tällä hetkellä enemmän niiden toteuttamiseen kuin kokonaan uusien rakentamismahdollisuuksien lisäämiseen.
Kaupunki tähtää siihen, että kaikilla asuinalueilla on monipuolisia asuntoja. Keinot tähän ovat vähentyneet, koska uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ei saa enää valtion rahoitusta ja kaupunki on lopettanut uusien Hitas-asuntojen rakentamisen.
Tällä hetkellä tasapainoa etsitään siis lähinnä omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Vuosaaressa vuokra-asuntojen osuus on monin paikoin suuri, joten kaupunki keskittyy erityisesti omistusasuntojen toteutusedellytysten parantamiseen. Joillain jo kaavoitetuilla alueilla tämä saattaa tarkoittaa talojen kokojen ja suunnitellun rakentamisen kokonaismäärän pienentämistä, jotta hankkeiden vaiheistaminen omistusasuntojen myynnin etenemisen mukaan helpottuu. Omistusasunnot lähtevät tyypillisesti rakentumaan vasta, kun vähintään puolet suunnitelluista asuinnoista on varattu, mikä vaikeuttaa erityisesti suurten hankkeiden rakentamista silloin, kun asuntomarkkinoilla on hiljaista. Meri-Rastilassa myös tarkastellaan, kannattaisiko osa aiemmin kaavoitetuista kerrostalotonteista muuttaa rivitalorakentamiseen.
Aromikujan kortteli, Kurkimoision viherkattokortteli sekä tontti osoitteessa Vuosaarentie 3 ovat rakenteilla, mutta muuten asuntorakentamisen osalta on tällä hetkellä hiljaista. Lähivuosien muutokset keskittyvätkin etupäässä katuihin, puistoihin ja palvelurakennuksiin.
Meri-Rastila uudistuu

Entinen Merirasti-kappeli sijaitsee Meri-Rastilan torin laidalla. Kuva: Vuosaari-lehti
Meri-Rastilan kaupunkiuudistus on käynnistynyt Harbonkadun päiväkodilla, joka valmistuu vuoden 2027 alkuun mennessä. Sen jälkeen alkaa Meri-Rastilan monitoimitalon uudistus ja laajennus, joka tehdään vuoden 2024 lopulla päättyneen arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Kokonaisuuteen tulee tilat koululle, päiväkodille ja leikkipuiston sisätiloille. Lisäksi entinen kappeli remontoidaan nuorisotilaksi.
Kokonaisuuteen suunnitellaan myös tiloja, joita voi käyttää asukastoimintaan ilman erillistä tilojen varaamista. Suunnitelma on, että monitoimitalon uudistus pääsisi alkamaan vuonna 2027.
Myös puistouudistus Meri-Rastilassa jatkuu, kun Haruspuiston laajempi uudistaminen ensi vuonna alkaa. Koira-aitaus puistoon on jo rakennettu ja skeittipaikan pohjarakentaminen käynnistymässä.
Rastilan metroaseman tuntumaan toteutetaan lisäksi lasten liikennekaupunkia, jonka odotetaan valmistuvan jo ensi vuonna. Meri-Rastilan ostoskeskuskorttelin osalta kaupunki etsii toteuttajaa ja toteutuskelpoista suunnitelmaa yhdessä rakennuksen omistajan kanssa. Vielä ei ole tiedossa, toteutuuko nykyisen ostoskeskuksen tilalle lainvoimaisen asemakaavan mukainen kortteli, vai täytyykö suunnitelmaa kehittää edelleen.
Keski-Vuosaaressa useita suunnitelmia

Heteniityntien koulurakennuksen remontti ja laajennus on käynnissä. Kuva: Vuosaari-lehti
Keski-Vuosaaressa on parhaillaan käynnissä Ilveskorvenpuiston kunnostus, joka valmistuu syksyllä 2026, sekä Vuoniityn peruskoulun Heteniityntien toimipisteen korjaus ja laajennus, joista molemmat valmistuvat vuoden 2027 alussa.
Seuraavaksi alkaa Heteniitynkentän peruskorjaus ja tekojääkentän rakentaminen. Heteniitynkentälle suunnitellaan myös huoltorakennusta, jonka toteutuminen varmistuu lähiaikoina.
Vuosaaren Pohjoisen ostoskeskuksen paikalle on suunniteltu asumista, palveluasumista ja liiketilaa sisältävä kortteli. Se odottaa kaupungin ja maanomistajan välisen maankäyttösopimuksen laatimista. Kun sopimukseen päästään, etenee kaava lopulliseen päätöksentekoon ja rakentaminen voi alkaa.
Vuosaaren keskustaan Silttikujan päätteeksi rakennetaan parhaillaan väliaikaista pelastusasemaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2026 alussa. Se on tarkoitus korvata 2030-luvun alkupuolella pysyvällä pelastusasemalla, jota suunnitellaan Porslahdentien ja Tyynylaavantien kulmaukseen. Pelastusasemaa ei siis enää kaavailla Vuosaaren liikuntapuiston alueelle.
Vuosaaren seniorikeskuksen toteutus on viivästynyt, koska kaupunki ei ole päässyt Palvelukeskus Albatrossin kanssa sopimukseen sen toteuttamisesta Albatrossin laajennuksena. Tällä hetkellä tarkastellaan useita mahdollisia sijainteja ja mahdollisuuksia seniorikeskuksen mahdollisimman nopealle toteutukselle.
Vuosaaren keskustaan kaavoitetuille Mosaiikkikorttelille ja Kulttuurikorttelille etsitään toteuttajia. Keskustan merkittävimmän viheralueen, Mosaiikkipuiston uudistus alkaa ensi vuonna.
Vuosaaren luonto on arvokasta

Uuden luonnonsuojelualueohjelman mukaisesti 10 % Helsingin maa- ja merialueista tullaan rauhoittamaan luonnonsuojelualueiksi. Vuosaaren Kallahdenniemen ympäristö näyttää suuntaa merialueiden rauhoittamiselle Helsingissä. Kuva: Antti Honkanen
Helsingin uusi luonnonsuojelualueohjelma valmistui tänä vuonna, ja Vuosaari on sen myötä saamassa useita uusia luonnonsuojelualueita Uutelaan, Kallahdenniemelle, Ramsinniemelle, Vartiokylänlahdelle sekä Mustavuoreen. Ohjelmassa rajatut alueet on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelualueiksi yksitellen vuoteen 2040 mennessä.
Vuosaari-toimikunta on tehnyt uraauurtavaa työtä syyskuussa julkaistun Vuosaari-vision aikaansaamiseksi. Visiossa korostuvat meille suunnittelijoillekin tärkeät aiheet luonnosta ja merellisyydestä sosiaalisesti kestäviin naapurustoihin. Työn pohjalta on hyvä jatkaa kohti entistäkin kutsuvampaa Vuosaarta!
Teksti: Tuukka Linnas, tiimipäällikkö, asemakaavoitus


